Uutiset

Museoviraston kiinteistörahat loppuvat

Museovirasto etsii uutta isäntää kaikille ympäri maata omistamilleen kiinteistöille. Mitään ei kuitenkaan ole myynnissä, vaan kiinteistöt halutaan luovuttaa muille valtion virastoille tai kunnille ja säätiöille.

Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet sanoo, että viraston perustamalla työryhmällä on noin vuosi aikaa selvittää, miten kiinteistöt voidaan siirtää esimerkiksi metsähallituksen tai Senaatti-kiinteistöjen hallintaan ja miten niiden hoito järjestetään. Suojelusta ei tingitä.

– Syy selvitykseen on, että museovirastolla on käytössään vuodessa vain kaksi miljoonaa euroa investointirahaa ja lähes se kaikki menee linnoihin eli Hämeen linnaan, Turun linnaan, Raaseporiin ja Olavinlinnaan, Kostet sanoo.

Lisäksi museoviraston kuluvan vuoden budjetista leikattiin kolme miljoonaa euroa. Sen seurauksena kymmenen työntekijää lähti eläkkeelle, 15 avointa virkaa lakkautettiin ja pikkumuseoiden kausityöntekijöistä 17 sai potkut. Kansallisesti tärkeimpien linnojen ja museoiden aukiolo ei ole uhattuna.

90 kiinteistön kohtalo auki

– Työryhmä pohtii kaikkia omistamiamme 90 kiinteistöä. Meillä on esimerkiksi Kainuussa paljon vesimyllyjä ja Lapissa porokämppiä. Samantyyppinen omaisuus voisi yhdenmukaisuuden vuoksi olla samalla haltijalla, Kostet sanoo.

Ennen vuotta 2014 ei tapahdu mitään käytännön toimia. Vuoden kuluttua näihin aikoihin viraston työryhmällä pitää kuitenkin olla valmiina ehdotuksia ja neuvottelutuloksia luovutusten vastaanottajien kanssa. Kunnat ja säätiöt voivat myös Kostetin mukaan saada hallintaansa museoviraston kiinteistöjä eduskunnan päätöksellä luovutuslain perusteella.

Rapolan kartanolle uusi isäntä

Lähinnä Hämeenlinnaa oleva luovutettava kohde on Rapolan kartano Sääksmäellä. Se siirtyi museovirastolle vuonna 1993, jonka jälkeen villiintynyttä puutarhaa on raivattu ja kunnostettu. Valkeakosken vuoden 2009 asuntomessut vauhdittivat urakkaa.

Vanhalle kolmostielle Rapolan harjun juurelta näkyvä Rapolan kartanon vanhin osa eli tiilikellari on rakennettu jo 1500-1600 -lukujen vaihteessa. Talon kuuluisin asukas on siellä vuonna 1861 syntynyt presidentti P.E. Svinhufvud.

Nyt päärakennus on pääosin vuokrattu asuinkäyttöön, mutta siellä on myös jonkin verran museoviraston esineistöä.

Juhani Kostetit mukaan parasta olisi, jos Rapolalle ja muille luovutettaville kohteille löytyisi nykyistä julkisempaa käyttöä ja ne saataisiin yleisölle avoimiksi.

Kanta-Hämettä liippaa myös Nummi-Pusulan ja Tammelan rajalla oleva Myllymäen torppa. Kostet kehuu sitä hienoksi kohteeksi, mutta syrjäisyytensä vuoksi sillä ei ole käyttöä.

– Sen ja Tammelan puolella olevan Korteniemen perinnetilan toimintaa voitaisiin yhdistää. Välimatkaa on vain kymmenisen kilometriä ja Korteniemen väki on asiasta innostunut, hän sanoo.

Museoviraston talousahdingosta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. (HäSa)