Uutiset

Musiikkibisneksen raju pyöritys pisti vetämään henkeä 12 vuotta

Reilut kymmenen vuotta sitten Merja Laaksosella olivat ovet musiikkimaailmaan apposen auki. Vuonna 1994 ilmestynyt Hetken juhla -ensisoololevy oli saanut niin hyvän vastaanoton ja niin paljon radiosoittoa, että Laaksonen oli vuonna 1995 jopa Emma-ehdokkaana Tulokas-sarjassa.

Valokeilaan tottumaton, joskin jo pitkään keikkaillut nuori nainen Hausjärven Ryttylästä vetikin yllättäen käsijarrun päälle ja vetäytyi julkisuudesta.

– Kun promosin levyä, tajusin, että se vaatii ihan kauheasti energiaa. Elämä oli hektistä ja kaipasin rauhallista kotielämää.

– Olen luonteeltani vähän syrjäänvetäytyvä ja pienimuotoisten ympyröiden ihminen. Ehkä ne oli mulle vähän liian isot ympyrät. En tuntenut oloani oikein kotoisaksi, Laaksonen muistelee.

Laulajattaresta tuntui, että hän ei riittävästi saanut olla oma itsensä, vaan raa’assa musiikkibisneksessä häntä yritettiin pistää tiettyyn muottiin.

– Mulla oli tietynlainen näkemys itsestäni laulajana, ja musta tuntui, että se jäi jotenkin jalkoihin. Ulkonäköseikat olivat todella tärkeitä. Ehkä mua vähän rasitti se, että olisi pitänyt olla kaunis ja hentoinen. Se oli mulle vaikeaa, koska ajattelen, että laulu on tärkeintä. Pitää saada olla oma itsensä vaikka farkuissa ja buutseissa.

Silti kiinni musiikkimaailmassa

Musiikin kanssa Merja Laaksonen on silti ollut tekemisissä syrjäänvetäytymisen jälkeenkin. Aviomies Pekka Laaksonen, joka tekee myös Merjalle kappaleet, sai Merjan ensilevyn myötä paljon sanoitushommia arvostetuilta musiikintekijöiltä, kuten Esa Niemiseltä ja Mika Toivaselta.

– Pekka rupesi tekemään biisejä muille ja mä jäin hänen käytännön asioidensa hoitajaksi. Lisäksi olen laulanut Kari Tapion, Neumannin, Jukka Leppilammen ja Simojoen Pekan levyillä solistivieraana. Pekan kanssa tehdään myös pientä keikkaa kahdestaan syntymäpäivillä ja firmojen juhlissa, Merja Laaksonen kertoo.

Pariskunta tapasi jo nuoruusvuosinaan. Merja perusti 14-vuotiaana kolmen siskonsa ja kahden muun tytön kanssa yhtyeen Kipinät. Kun tuli aika tehdä ensimmäistä levyä, kitaraa soittavat yhtyeen jäsenet vaativat levylle jotakuta muuta soittamaan kitaraa, ja näin vammalalainen Pekka Laaksonen tuli mukaan kuvioihin.

– Me soitettiin vielä viitisen vuotta, sitten mentiin naimisiin ja ruvettiin kahdestaan tekemään musiikkia, Merja Laaksonen kertoo.

Työnjako musiikinteossa on selkeä: Pekka saa tehdä kappaleet rauhassa ja Merja sanoo lauluja opetellessaan, jos hän ei jostain pidä.

– Mutta se on tosi harvinaista, koska Pekka osaa tehdä lauluja just mulle.

Monipuolinen laulaja

Uuden Linnanneito-levyn kappaleet ovatkin design-työnä vaimolle tehtyjä kymmenen vuoden aikana. Tyyli vaihtelee laulelmista poppiin ja rokkiin.

– Levyllä on paljon erilaisia biisejä. Haluan olla monipuolinen laulaja. Suurin osa on rakkauslauluja; kauniita ja romanttisia ja vähän satumaisia, mutta on siellä myös draamaa, suliin joutumista ja pettymyksiä, Merja Laaksonen kuvailee.

Levy on tehty hämeenlinnalaisen Pekka Kähkösen Humble House Records -levy-yhtiön kanssa. Tavoitteena ei ole lähteä samanlaiseen julkisuusrumbaan kuin aiemmin.

– Tämä on pienimuotoista musiikillisesti -!q ei ole mitään ihmeellisiä keikkasuunnitelmia eikä edes bändiä kasassa. Tehdään keikkoja laulu ja kitara -periaatteella ja varmaan myös klubikeikkoja.

Joulun Laaksoset viettävät synnyinkonnuillaan Satakunnassa.

– Mennään katsomaan omaisia, soitellaan ja lauletaan Pekan tekemiä joululauluja. Jo nyt kuunnellaan joululevyjä, jotta saataisiin vähän joulutunnelmaa. (HäSa)