Uutiset

Muslimiaktiivi Pia Jardi: Moskeijassa tapahtuneesta rikoksesta pitää puhua muslimiyhteisön sisällä – “Tällaista rikosta ei saa lakaista maton alle”

Suomessa toimivia moskeijoita ei valvota ja niitä johdetaan vapaaehtoisvoimin. Yksi Oulun seksuaalirikoksista tapahtui paikallisessa rukoushuoneessa.
Pia Jardi perää avointa keskustelua moskeijassa tapahtuneesta seksuaalirikoksesta. Kuva: Kimmo Brandt
Pia Jardi perää avointa keskustelua moskeijassa tapahtuneesta seksuaalirikoksesta. Kuva: Kimmo Brandt

 

Moskeijassa tapahtuneesta seksuaalirikoksesta pitäisi käydä avointa ja rehellistä keskustelua Suomessa toimivien muslimiyhteisöjen kesken.

Suomen islamilaisen neuvoston jäsen Pia Jardi suhtautuu kuitenkin varovaisesti siihen, että nyt tapahtunutta rikosta käsiteltäisiin sen vaatimalla tavalla ja laajuudella, vaikka tapaus on järkyttänyt muslimiyhteisöä.

– Tällaista rikosta ei saa lakaista maton alle. Olen itse ehdottomasti sitä mieltä, että yhteisön pitäisi oikeasti pohtia yhdessä, millaisia toimenpiteitä nyt pitäisi tehdä. Rikoksia on käsiteltävä niiden vaatimalla tavalla, hän sanoo.

Sanomalehti Kaleva kertoi keskiviikkona, että yksi Oulun seksuaalirikoksista oli tapahtunut Oulussa sijaitsevassa moskeijassa.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi 44-vuotiaan miehen alle 10-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta ja törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä yli kolmen vuoden vankeuteen.

Jardin mukaan moskeijoiden ongelma on se, että niitä pyöritetään pääasiassa vapaaehtoisten voimin eikä heidän taustoja tarkisteta. Ongelmana on sekin, etteivät kaikki imaamit ole riittävästi koulutettuja.

Jardin mukaan nyt ensimmäinen toimenpide pitäisi olla se, että vapaaehtoisten ihmisten taustat selvitettäisiin.

– Lasten kanssa toimivilta pitäisi vähintään pyytää rikosrekisteriotteet. Kynnys niiden pyytämiseen on korkea, koska toimintaa pyörittävät muut vapaaehtoiset, hän sanoo.

Tuomittu vastasi uhrin uskonnollisesta kasvatuksesta

Lehtitietojen mukaan rikoksesta tuomittu mies oli vastannut uhrin uskonnollisesta opetuksesta, jota hän oli antanut paikallisessa moskeijassa.

Islamilaisessa uskonnossa ei ole kummeja, joten uskonnollisesta kasvatuksesta voi vastata esimerkiksi perheen luottoystävä.

– On perheen asia päättää, miten se huolehtii lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta. Koraania opetetaan yleensä ryhmissä, mutta perhe voi valita yksityisopetuksen, jolloin vanhempien pitäisi päättää opettajan luotettavuudesta. Islamin näkökulmasta on kuitenkin outoa, että pieni tyttö on vieraan miehen kanssa samassa tilassa kahdestaan. Sukulaiset ovat asia erikseen, hän sanoo.

Yhteisöt toimivat itsenäisesti

Suomessa toimii yli 50 islamilaista yhteisöä, joiden toiminnasta kukin yhteisö vastaa itse. Suomessa toimivia moskeijoita ei myöskään valvota millään tavalla.

– Jos yhdyskuntia aletaan erityisesti valvoa, silloin pitäisi valvoa myös erilaisia kristillisiä suuntauksia, koska laki on kaikille sama. Tärkeämpää olisi se, että yhdyskuntien toimintaa voitaisiin kehittää siten, että ne pääsisivät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Tiukka uskonnollisuus altistaa hyväksikäytölle

Lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia on noussut esille myös muista uskontokunnista sekä kirkkokunnista.

Eri tutkimusten mukaan tiukka ja konservatiivinen uskonnollisuus voi altistaa seksuaalirikoksille, sanoo hengellistä väkivaltaa tutkinut dosentti Aini Linjakumpu.

Tiukka ja konservatiivinen uskonnollisuus voi altistaa seksuaalirikoksille, sanoo hengellistä väkivaltaa tutkinut dosentti Aini Linjakumpu. Kuva: Jouni Porsanger
Tiukka ja konservatiivinen uskonnollisuus voi altistaa seksuaalirikoksille, sanoo hengellistä väkivaltaa tutkinut dosentti Aini Linjakumpu. Kuva: Jouni Porsanger

Linjakumpu on tutkinut itse aihetta vuonna 2015 julkaistussa “Uskonnon varjot” -tutkimuksessaan.

– Uskonto antaa mahdollisuuden käyttää valtaa heikommassa asemassa olevia kohtaan. Riski nousee myös sellaisissa liikkeissä, joissa seksuaalisuuteen suhtaudutaan tiukasti ja sitä säädellään tarkasti, hän sanoo.

– Ilmiö on valitettavan yleismaailmallinen, ja siten sitä voi tapahtua niin Suomessa elävien muslimiyhteisöjen sisällä kuin muissakin yhteisöissä. Se on yhtä lailla tuomittavaa, tapahtuipa se missä tahansa.

Lapin yliopistossa työskentelevän Linjakummun mukaan Suomessa toimivat muslimiyhteisöt tuskin systemaattisesti käsittelevät Oulussa tapahtunutta rikosta, koska muslimiyhteisöt eivät ole millään tavoin organisoituneet.

Tapausten käsittelyä yhteisön sisällä vaikeuttaa sekin, että tapahtuneet rikokset halutaan kieltää.

– Totta kai näitä pitäisi käsitellä, mutta helppoa se ei ole. Yleensä tällaiset tapaukset kielletään niin pitkään kuin mahdollista ja vasta pakon edessä aletaan tehdä jotain, hän sanoo.