Uutiset

Muutama kuukausi sitten rokotuksista tapeltiin

Yhtään en ihmettele, jos vanhemmat nyt epäröivät lastensa rokotuttamista. On hyvin surullista, jos sikainfluenssarokote todella aiheutti nyt lapsilla ja nuorilla havaitut narkolepsiatapaukset.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on vieraannuttu niin paljon oikeasta elämästä, että narkolepsiakohun keskellä maanitellaan ihmisiä kausi-influenssarokotuksille ja vielä rokotuttamaan lapsensakin.

Ei kai kukaan vastuullinen vanhempi tässä tilanteessa voi viedä lastaan influenssarokotukseen ennen kuin selviää, mistä narkolepsiatapauksissa oli kysymys. Ainakin toivon, ettei omia lapsenlapsiani ehdoin tahdoin altisteta potentiaaliselle vaaralle. Syksyllähän heidät jo tietämättä kertaalleen altistettiin sikainfluenssarokotuksessa.

Vanhempien huoli ja epäluulo eivät ole lainkaan liioiteltuja.

On silti toinenkin puoli. Viime syksynä sikainfluenssan pelko sai hysteerisiä piirteitä. Jo tuolloin tutkijat kertoivat, että useimmille ihmisille sikainfluenssa ei ole tavallista flunssaa vaarallisempi.

Silti kansa alkoi vaatia viranomaisilta pikaisia rokotuksia. Päitä vaadittiin vadille, koska rokotetta, joka oli vasta kehitteillä, ei saatu maahan heti paikalla.

Ulkona pakkasessa jonottaen ihmiset änkivät rokotettaviksi. Paine rokotusten saamiseksi oli valtaisa. Rokotteita tuli paikkakunnille pienissä erissä. Aina, kun ihmeainetta saatiin, ihmiset jonottivat terveysasemilla.

Kansalaisia rokotettiin kahdessa vuorossa ja kaikki muut työt jäivät tekemättä. Hämeenlinnan pääterveysaseman pihalla tarvittiin ensimmäistä kertaa liikenteenohjausta, jotta kaikki rokotettaviksi halukkaat pääsivät sujuvasti paikalle.

Koko ajan oli valtava parku siitä, ettei rokotetta saatu riittävän nopeasti. Alan toimijat olivat isossa paineessa.

Koko maailman paine kohdistui niihin, jotka olivat kehittämässä rokotetta. Sitä piti saada heti ja paljon.

Nyt samat ihmiset ja sama media kritisoivat rokotteen kehittäjiä, että se laskettiin liian vähin testein liikkeelle.

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että niin sanottua yleistä mielipidettä ei koskaan pidä kuunnella liikaa. Se perustuu pinnalliseen tietoon, huhuihin ja ennakkoluuloihin.

Epäilyttävä yksityiskohta on, että lääketeollisuus ja maailman johtavat terveysasiantuntijat ovat tavallaan naimisissa keskenään.

Jotkut kansainvälisistä asiantuntijoista, jotka olivat päättämässä sikainfluenssan julistamisesta pandemiaksi, toimivat myös lääketeollisuuden konsultteina ja neuvonantajina.

Suomessakin on mahdollista epäillä suhmurointia. Osa rokotuksen tilaamisesta päättäneistä on kytköksissä lääketeollisuuteen. Viimeisin kummastuksen aihe on, miksi lääkärit salasivat epäilyksensä narkolepsian yhteydestä rokotteeseen.

Vaikka päitä ei pölkylle vaadittaisi, nämä asiat on tutkittava perusteellisesti ja otettava niistä opiksi. Suomalaisten luottamus rokottamisen turvallisuuteen on palautettava.