Uutiset

Muutama piiru kohti vasenta laitaa

Hämeenlinna 13.5.2006

Vasemmistoliitto kokoontuu tänään valitsemaan uutta puheenjohtajaa ylimääräisessä puoluekokouksessa Tampereella. Maaliskuussa eronneen Suvi-Anne Siimeksen seuraaja on jokseenkin varmasti Oulun vaalipiirin kansanedustaja Martti Korhonen. Puoluekokouksen päätyminen muuhun kuin Korhoseen olisi melkoinen yllätys.

Puoluekokousta edelsi viiden puheenjohtajaehdokkaan kamppailu kiertueineen. Ehdokkaiden välinen keskustelu jäi kovin värittömäksi, lähes innottomaksi. Kukaan puheenjohtajaksi pyrkivistä ei erottunut rivistä uusilla poliittisilla avauksilla.

Ilmeisesti ilmapiiri ei ollut otollinen linjakeskustelulle. Kun Siimes kerran lähti, tärkeintä oli löytää hänen tilalleen paras mahdollinen henkilö puoluejohtajaksi!

Martti Korhonen on niin sanottu varma valinta. Entinen ministeri ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja osaa varmasti johtaa Vasemmistoliittoa. Mikään innostava ja uuden ajan puoluejohtaja hän ei missään tapauksessa ole. Korhonen on tulppa, joka torjuu puolueen jäsenkatoa, mutta uusien jäsenmassojen hankkijaksi hänestä ei ole.

Tuoretta voimaa ehdokkaista edusti puoluevaltuuston puheenjohtaja Katja Syvärinen. Ulkopuolisen silmin 34-vuotias nainen olisi ollut luonteva valinta puheenjohtajaksi, Siimeksen työn jatkajaksi. Heti Siimeksen eron jälkeen Vasemmistoliitossa vahvistui henki, ettei nyt ole tilausta uudelle Siimekselle.

Vasemmistoliiton uudelta puheenjohtajalta on toivottu tahtoa kuunnella kenttää ja keskeisiä puolueaktiiveja. Monissa puheenvuoroissa on toistettu poliittisen vaikuttamisen olevan yli kaiken joukkuepeliä, yhteistyötä, jossa kaikki ovat mukana tekemässä tärkeitä päätöksiä.

Joukkuepeli-huudoilla on haluttu aivan tarkoituksella myös sivaltaa Siimestä, jonka synniksi laskettiin omapäisyys ja haluttomuus neuvotella sekä puolueen linjavalinnoista että päivänpolitiikan kysymyksistä.

Yhteistyön torvensoittajat unohtavat, ettei Siimeksellä ollut koskaan takanaan yhtenäistä puoluetta. Samaan ongelmaan törmää myös uusi puoluejohtaja. Puolueen taistolainen siipi hallitsee mestarillisesti politiikan taktiikan ja tästä syystä myös änkyrät tukevat aluksi tulevaa puoluejohtajaa. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan aidosti voi eheytyä.

Tampereen puoluekokous on äärivasemmistolle yleistä arviota enemmän myös linjanvedon paikka. Tähän suuntaan viittaa myös kokousta edeltävä keskustelu, jossa puolue torjuu Nato-jäsenyyden, EU:n ja työelämän kehittämisen.

Jarrumiehen rooli istuu oikein hyvin Vasemmistoliitolle. Kun puolue pysyy jyrkkine kantoinen oppositiossa, sen rivit pysyvät jokseenkin mallikkaasti ojennuksessa. Hallituksen meno olisi puolueelle myrkkyä, sillä hallitusvastuussa puolueiden on kansanvallassa pystyttävä neuvottelemaan kompromisseja.

Päivän lehti

24.5.2020