Uutiset

Muutaman kilon tähden

Piti kirjoittaa jotain mukavaa näin äitienpäivän kunniaksi, mutta sitten tulin lukeneeksi lauantain lehden mielipidekirjoituksia.

Hohhoijaa. Nimimerkin suojista ampunut ”Roteva vänskä” siellä arvelee, että jos Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen sanoisi, etteivät häntä sytytä lihavat miehet, ei kukaan älähtäisi mediassa.

Kukaan ei älähdä, koska ex-pääjohtaja tuskin moista suustaan päästään. Ja vastoin kuin vänskä muistelee, Lenita Airiston puheista nousi kauhea haloo. Jopa minä muistan sen. Näin jälkeenpäin kun asiaa ajattelee, niin Lenita puhui kyllä asiaa. Tennissukat ja tumma puku eivät kuulu yhteen.

Kenraali Gustav Hägglund sen sijaan meni puhumaan naisten pyllyistä ja läskeistä. Läski ei kenraalin mielestä kuulu naisellisuuteen. Minun mielestäni taas moinen arvostelu ei kuulu hyviin tapoihin.

Roteva vänskä on pannut huolestuneena merkille, että 15-20-vuotiaat tytöt ovat alkaneet selvästi pulskistua tällä vuosituhannella. Hei haloo, eikö mikään kelpaa? Vastahan tässä on suunnilleen seitsemänkymmentä luvulta lähtien itketty nuorten tyttöjen ja naisten sairaalloisten hoikkuusihanteiden vuoksi.

Ylipaino uhkaa kansanterveyttä, tiedetään. Ja on hyvä, että terveellisen ravinnon ja liikunnan merkitystä korostetaan, mutta antakaa nyt hyvänen aika nuorten tyttöjen olla rauhassa! Nuorten kohdalla kyse ei nimittäin ole pelkästä painosta, vaan myös itsetunnosta.

Aikuinen mies ehkä kestää pienen piikittelyn painostaan, teini-ikäisestä tytöstä en olisi niinkään varma. Eikö tärkeintä olisi antaa terveellisen elämän ohjeet ja eväät, mutta samalla rohkaista nuorta hyväksymään itsensä sellaisena kuin on?

Itse olen aina ollut hoikka ja saanut siitä myös kuulla, jopa kiusallisen paljon. Yläasteikäisenä en suostunut kesähelteelläkään kulkemaan shortseissa saati mekossa julkisesti, sillä aina joku katsoi asiakseen huomautella rimppakintuistani.

Teini-iästä päästyäni olen tosin ymmärtänyt asian hyvät puolet. En ole koskaan laihduttanut, en laskenut kaloreita enkä todellakaan tiedä kuinka paljon painan. Varttuneemmat tapasivat lohdutella myhäillen joskus aikoja sitten, että odotapas vaan, kun lapsia saat, kyllä ne kilot sitten kertyvät.
Sori vaan, mutta ei ole näkynyt – ei sen toisenkaan jälkeen.

Tästä pääsemmekin kätevän aasinsillan kautta äitienpäivään. Suomi on nimittäin tuoreen Maailman äitien tila -raportin mukaan äitien kannalta seitsemänneksi paras paikka asua.

Kärkipaikan vie Norja.

Ihan vain vinkkinä mainittakoon, että suomalaisten äitien näkökulmasta rankkaus saattaisi jopa hieman petraantua, jos äidit saisivat tänään nukkua tavallista pidempään. Älkää siis kantako niitä kahveja sänkyyn! Antakaa äidin nukkua ja peskää vaikka hampaat valmiiksi.