Uutiset

Muutosturva nousee tupopöytään

Viime viikolla ilmoitetut noin tuhannen työpaikan lopettamiseen tähtäävät yt-neuvottelut suomalaisyrityksissä ovat kiihdyttäneet ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia palkansaajien muutosturvasta. Se nousee väistämättä lähiviikkoina käynnistyvien tuloneuvottelujen asialistalle.

Tupopöydässä ei puhuta yksin palkankorotuksista ja hallituksen lupaamista verokevennyksistä. Ay-liike vaatii työnantajille lisää vastuuta irtisanottavien uudelleensijoittamisessa ja koulutuksen järjestämisessä.

Suomalaisen yhteiskunnan turvaverkot ovat varsin tiiviit. Työttömäksi joutuva työttömyyskassan jäsen saa 500 päivää ansiosidonnaista päivärahaa. Sen maksaa osin yhteiskunta, osin työntekijät ja työnantajat. Ansiosidonnainen päiväraha ei vastaa työstä maksettavaa palkkaa, mutta työttömyys ei automaattisesti merkitse talouden pohjan pettämistä. Toimeentulo- ja asumistuki sekä muut sosiaaliset tulonsiirrot kattavat tarvittaessa sen aukkoja. Tilanne muuttuu toiseksi, jos työttömyys pitkittyy ja asianomainen putoaa peruspäivärahan varassa eläväksi. Tuolloin yhteiskunnan osuus elinkustannuksista nousee vääjäämättä.

Turvaverkko vuotaa pätkätöiden, määräaikaisten työsuhteiden yleistyttyä. Lyhyistä työsuhteista ei automaattisesti siirrytä ansiosidonnaiselle päivärahalle.

Muutosturvaa ajavan ammattiyhdistysliikkeen pyrkimyksenä on mitata mahdollisimman hyviä etuuksia jäsenilleen. Sen ohella se haluaa osoittaa voimaansa ja tarpeellisuuttaan palkansaajille.

Muutosturvan toteuttamismalli on vielä auki, ratkaisu voi olla millainen tahansa. Toisekseen siitä ei ole nopeaa apua tämän hetken ongelmiin.

Mikäli muutosturva sälytetään entistä enemmän työnantajien harteille, kynnys uusien työpaikkojen luomiseksi saattaa nousta. Vaikka töitä olisikin, työnantajat eivät halua sitoutua työvoimaan, vaan siirtävät töitä alihankkijoille, ulkoistavat niitä tai perustavat tytäryrityksiä ulkomaille, henkilöstökustannuksiltaan Suomea halvempiin maihin.

Toistaiseksi muutosturvaa on pitäneet esillä vain ay-johtajat. Työnantajilta ei ole vielä tullut selkeää vastausta, mutta on selvää, etteivät he niele esityksiä sinällään. Mikäli palkansaajajärjestöt asettavat muutosturvan kynnyskysymykseksi, kuten on jo nähtävissä, tuloneuvotteluista on tulossa vaikeammat kuin on kuviteltu.

Suomalaiseen työmarkkinakulttuuriin kuuluvat olennaisena osana väkevät, myös ylimitoitetut vaatimukset juuri neuvottelujen alla. Niillä nostatetaan omien joukkojen mielialaa, valmistaudutaan mahdollisiin lakkoihin ja yritetään murentaa vastapuolen neuvotteluasemia. Karikot tasoittuvat neuvottelujen kestäessä ja yhteinen tie on lähes poikkeuksetta löytynyt.

Niin löytyy nytkin, joskaan ei välttämättä aivan helposti. Ammattiyhdistysliikkeen neuvottelukumppanina on tiivistynyt työnantajakenttä, joiden neuvottelijoilla on kova paine osoittaa järjestöuudistuksen hyödyt.

Päivän lehti

5.6.2020