Uutiset

Muutto Venäjältä kasvaa

Nuoret, koulutetut venäläiset ovat vastustaneet viime vuosina kotimaansa politiikan suunnanmuutosta lähtemällä pysyvästi länteen. 
 
Vyöry alkoi maan hallintoa vastustaneesta protestiliikkeestä reilut kolme vuotta sitten. Viimeistään viime vuoden tapahtumat tekivät selväksi, että Venäjän politiikassa ei ole juuri liikkumatilaa.
 
Iso osa muuttoaikeita hautoneista ja muuton kustannuksista selviävistä on jo lähtenyt, sanoo riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen sosiaalipoliittisen tutkimusyksikön johtaja 
Natalia Zorkaja. Kyse on etenkin älymystöstä ja luovien alojen edustajista. 
 
– Eli ihmisistä, jotka pystyisivät viemään yhteiskunnallista keskustelua ja Venäjää eteenpäin, jos tilanne olisi toinen, Zorkaja sanoo.
 
Kremlin näkökantoja myötäilevän moskovalaisen poliittisen tiedon keskuksen johtaja Aleksei Muhin
 on täysin eri linjoilla kuin Zorkaja. 
 
– Mitä tulee aivovientiin ja työperäiseen maastamuuttoon, tilanne on nyt monin verroin parempi kuin 1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa, Muhin vakuuttaa.
 
Muhin kertoo monien paremman työn ja tulevaisuuden perässä länteen muuttaneiden venäläisten palanneen viime vuosina kotimaahansa. Hänen mukaansa Venäjän älyllinen ja teknologinen osaaminen on Vladimir Putinin aikana itse asiassa noussut, vaikka liberaalin suuntauksen edustajat väittävätkin muuta. 
 
Muhinin kuvailema paluumuutto ei näy missään tilastoissa. 
 
Zorkaja muistuttaa, että moni 1970-luvulla tai myöhemmin syntynyt venäläinen on elänyt aikuisikänsä yhä länsimaisemmassa yhteiskunnassa, jossa jatkuvasti kohoava elintaso ja vapaa matkustelu ovat olleet itsestäänselvyyksiä.
 
– Nuori, kaupunkilainen sukupolvi ei tule noin vain hyväksymään Venäjän selän kääntämistä lännelle, Zorkaja arvelee. 
 
Moskovalainen Olga Sinjaeva kuuluu Zorkajan kuvailemaan nuorempaan sukupolveen. Sinjaeva on vastannut jo vuoden ajan puhelimeen useimmiten Pohjois-Kyprokselta. Sekalaisia media-alan töitä tehnyt Sinjaeva väsyi kotimaansa yhä aggressiivisemmaksi muuttuneeseen ilmapiiriin. Hän halusi antaa neljälle lapselleen mahdollisuuden käydä normaalia koulua seesteisessä ympäristössä.  
 
Sinjaeva on sikäli onnellisessa asemassa, että hänellä oli varaa ja mahdollisuus lähteä. Aviomies asuu yhä Moskovassa ja pyörittää omaa yritystään. Yrittäminen on käynyt Venäjällä viime vuosina yhä hankalammaksi, eikä Sinjaevakaan ole varma, kauanko hänellä ja lapsilla on varaa asua Kyproksella.
 
Venäläisen kouluopetuksen tasosta ja sisällöstä ajoi Sinjaevan pois kotimaastaan. Hän katsoo äitinä olevansa vastuussa siitä, millainen maailmankatsomus lapsille muodostuu. Moni muukin venäläinen kouluttaa lapsensa ulkomailla aina poliitikkoja ja oligarkkeja myöten.  
 
– En ymmärrä muun muassa sitä, miksi pienille lapsille tankataan venäläiskouluissa yksityiskohtaisesti niinkin synkän aiheen kuin fasismin historiaa, Sinjaeva päivittelee.
 
Jokainen venäläinen oppii fasismi-sanan tulkinnan jo nuorena. Lännestä ja esimerkiksi Kiovan hallituksesta on muodostunut kuluneen vuoden aikana venäläismediassa fasismin synonyymeja. 
 
Herkästi käytetyn fasistikortin alle niputetaan helposti Venäjän poliittiset vastustajat niiden ideologioista ja tavoitteista riippumatta. Saman kielenkäytön voi olettaa siirtyvän Venäjällä tekeillä oleviin historian oppikirjoihin.
 
Historianopetusta uudistetaan kovaa vauhtia muokkaamalla oppikirjoista valtiovallan tavoitteita tukevia. Uudet, Putinin kauden ja Neuvostoliiton mahtavuutta korostavat oppimateriaalit ovat Kremlin kanssa tiivistä yhteistyötä tekevien poliittisen manipulaation mestarien käsialaa. 
 
Sinjaevan huoli lasten mielen muokkaamisesta koulutunneilla on helppo ymmärtää. 
Zorkajan mukaan etenkin koulutettu väestö on aistinut jo useamman vuoden ajan yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristyvän. Viime vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana ulkomaille muutti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan yli 200 000 ihmistä. 
 
Tämä on enemmän kuin yhdenkään Putinin valtakauden aiemman kokonaisen vuoden aikana. 
Vuonna 2013 saman ajanjakson kuluessa Venäjän jätti pysyvästi taakseen yli 120 000 ihmistä. Koko vuonna 2013 Venäjä menetti ulkomaille yli 186 000 kansalaistaan. Edellisenä vuonna luku oli vajaat 123 000. 
 
Asiantuntijoiden mukaan todelliset numerot ovat vielä huomattavasti korkeampia. 
 
Muuttaneiden määrät olivat aivan eri tasolla ennen kuin Venäjän johtoa kritisoinut protestiliike vahvistui vuoden 2011 lopulla ja Putin palasi presidentiksi seuraavana vuonna. Vuonna 2011 ulkomaille muutti ainoastaan vajaat 37 000 ihmistä ja sitä edeltäneenä vuonna alle 34 000 henkilöä. 
 
Olga Sinjaeva kertoo tuntevansa aika ajoin syyllisyyttä muuttonsa vuoksi. Hän olisi jäänyt taistelemaan Venäjälle ja yrittänyt muuttaa asioita, jos lapsia ei olisi. Myös oman alan töiden tekeminen Venäjän ulkopuolella on vaikeaa, eikä mieskään ole vallitsevaan tilanteeseen täysin tyytyväinen.
 
Muhin vähättelee puhelinkeskustelun aikana useaan otteeseen länsimaiden imua ja puhuu mieluiten venäläisten Aasiaan asettumisesta. 
 
Thaimaa ja sen naapurit ovat kiinnostaneet Muhinin maanmiehiä jo kauan. Monet etenkin Moskovassa asunnon omistavat ovat ottaneet tavaksi laittaa asuntonsa vuokralle ja elää vuokratuloilla etelän lämmössä vähintäänkin talvet.  
 
Muhinin mielestä 90 prosenttia ulkomaille poliittisina pakolaisina tulevista venäläisistä on huijareita. Ruplan kurssin romahdettua yhä harvemmalla on enää varaa muuttaa pois maasta. Muhin arvelee talouskriisin heijastuvan jatkossa maastamuuttoon huomattavasti nykyistä selvemmin.
 
– Ne, jotka asuvat jo lännessä, vähentävät yhteyksiään kotimaahansa entisestään. Osa Aasiaan lähteneistä joutuu palaamaan, Muhin ennustaa lähitulevaisuutta.
 
Moskovan kallis vuokrataso takasi aiemmin asuntojaan vuokraaville lokoisan elämän edullisissa etelän maissa ja jopa lännessä. Talouskriisin myötä vuokrat ovat laskeneet, ja ruplan romahdettua käytännössä kaikki ulkomaat ovat venäläisille aiempaa kalliimpia.
 
– En pidä tätä Venäjän kriisiin liittyvänä ilmiönä. Kriisin ansiosta tilanne päinvastoin korjautuu, kun mitään tuottamattomat Aasiaan lähteneet venäläiset joutuvat palaamaan kotiin, Muhin sanoo.
 
Muhin arvelee Euroopan talouden taantuman ja pakotepolitiikan hillitsevän venäläisten muuttohaluja jatkossa. Hänen mielestään vielä ei voi sanoa, kuinka Venäjän talous loppujen lopuksi reagoi kriisitilanteeseen ja öljyn hinnan romahtamiseen.
 
– Voihan olla, että kriisi ja öljyn hinnan lasku päinvastoin parantavat maan huipputeknologista osaamista ja asiantuntijat jäävät jatkossakin Venäjälle, Muhin maalailee. (LM-HäSa)
 
Maarit Uber

Asiasanat