Uutiset

Myllymäessä uusi elää vanhan ehdoilla

Myllymäen Muuntajakadun leikkipuistoon tuotiin tiistaina uudet keinutelineet.

– Nuo ovat tämän puiston kolmannet keinut, jotka muistan, Hannu Hakala sanoo.

Hakala itsekin on kolmannen polven myllymäkeläinen. Hän asuu syntymäkodissaan, Muuntajakadulla sijaitsevassa puutalossa. Talo valmistui vuonna 1930 Hakalan isoisän kätten työnä. Muuntajakadulla kävellessään Hakala tietää kertoa yhden jos toisenkin talon historiasta.

Vanhat puutalot ovat Myllymäelle ominaisia. Tyyliin sopimattomien talojen rakentaminen on nykyään Myllymäessä kiellettyä, ja alueelle onkin noussut paljon vanhantyylisiä, mutta uusia taloja. Jokunen tiilitalokin ehdittiin rakentaa ennen kiellon voimaantuloa.

Imago muuttunut

Myllymäki oli 1800-luvulla käsityöläisten, mylläreiden, ajureiden ja työläisten kaupunginosa. Nykyisin Myllymäkeä kuvataan melko kalliiksi asuinalueeksi. Syitä Myllymäen vetovoimalle on monia. Puistomaisuus, kauniit rakennukset ja sijainti viehättävät. Myllymäen nykyiset asukkaat ovat kuitenkin ajautuneet alueelle hyvin eri syistä.

– Varmaan yhtenä syynä oli se, että tämä on lähellä keskustaa, sanoo Myllymäkeen 1960-luvulla muuttanut Veijo Virtanen.

– Minulle tarjottiin täältä asuntoa, enkä ensin tajunnutkaan, minkäläiseen paikkaan olen tullut. Pian kuitenkin ihastuin, Liisa Vartiainen muistelee muuttoaan vuonna 1968.

Virtanen, Vartiainen ja Hakala ovat kaikki Myllymäen asukasyhdistyksen aktiiveja. Myllymäki-yhdistys pyrkii vaikuttamaan kaupunginosan viihtyvyyteen ja ajaa asukkaiden asiaa kaupunginosaa koskevissa päätöksissä.

Luonto ulottuvilla

Kuninkaanlähteenpuisto on Myllymäessä keskeinen virkistäytymispaikka. Itse lähteen päälle Myllymäki-yhdistys on nikkaroinut huvimajan kaltaisen katoksen. Kuninkaanlähdettä on mainostettu lähteenä, jolle itse kuningas Kustaa III pysähtyi levähtämään. Tarina lienee kuitenkin perätön.

– Oli tarina sitten totta tai ei, se on varmasti pelastanut lähteen. Muuten olisi vaan katsottu, että mikäs lätäkkö tuossa on, Hakala arvelee.

Kuninkaanlähteenpuisto on lapsille turvallinen leikkipaikka, sillä lähellä ei kulje autotietä. Lähteen vesi on nykyisin käyttökelvotonta viemärin läheisyyden vuoksi, mutta Myllymäki-yhdistyksen rakentama katos pitää varomattomat hörpiskelijät loitolla.

Aikanaan lähde oli tunnettu puhtaudestaan, ja siitä otettiin niin juoma- kuin pyykkivettäkin.

Myllymäkeä pidetään puutarhakaupunginosana. Pihoissa on runsaasti erilaisia istutuksia ja puut ja pensaat antavat alueelle vehreän ilmeen.

Lähellä mutta kaukana

Myllymäessä ei tällä haavaa ole lainkaan kauppaa. Aiemmin kaupunginosassa on toiminut useitakin kauppoja. Suurten marketien ja keskustan myymälöiden vetovoima on kuitenkin niin suuri, ettei kaupan ylläpitäminen kannata. Moni hoitaa kauppa-asiat työmatkalla tai suuntaa uusiin automarketeihin.

Iäkkäille autottomille myllymäkeläisille kaupan puute on toisinaan ongelma. Alueen korkeuserot panevat jalankulkijan koville.

Myllymäen läpi ei myöskään liikennöi säännöllistä bussivuoroa. Palvelulinja 7 kuitenkin kulkee Myllymäen kautta.

Vielä 60-luvulla Myllymäen koettiin olevan kaukana kaupungista. Nykyään moni valitsee Myllymäen asuinpaikakseen keskustan läheisyyden perusteella.

Myllymäki mielletään kuitenkin edelleen selvästi kaupungin keskustasta erilliseksi osaksi.

– Kyllä sitä aina sanotaan, että ”lähden käymään kaupungissa”, Vartiainen pohtii käsitteistöä.

Perinteikäs koulu

Myllymäessä on ala-aste, jossa on nykyisin noin 250 oppilasta. Koulun tunnuslauseena on ”kyläkoulu keskellä kaupunkia”.

Keskustelu kansakoulun rakentamisesta Myllymäkeen heräsi vuonna 1905. Rakennuksen suunnittelemiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Walter Jung. Rakennusmestari V.F. Alanen, joka oli myös osallistunut kilpailuun, rakennutti Jungin suunnitteleman koulun ostamalleen tontille vuosina 1912-14. Alanen myi koko paketin kaupungille. Tuolloin rakennettu koulu on nykyisen Myllymäen koulun vanha osa. Uusi, kivinen osa rakennettiin vuosina 1949-50.

Koulun vieressä oleva vanha, pitkänomainen talo tunnetaan nykyisin Myllymäki-talon nimellä.

Myllymäessä toimii myös Hämeen ammattikorkeakoulun toimipiste.

Kirkkoja Myllymäessä on kaksi, toinen on adventtikirkko ja toinen mormonikirkko.

Päivän lehti

7.4.2020