Kolumnit Uutiset

Myös kuntayhtymän velat on maksettava

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä on alkamassa kova säästökuuri.

Tällä kertaa ei uhata lomautuksilla, vaan leikkaukset kohdistetaan rakenteisiin. Näin ollen odotettavissa on päätöksiä, joilla on pidempiaikaisia vaikutuksia.

Sairaanhoitopiirin alijäämän ennakoidaan kipuavan tämän vuoden lopussa jo yli 25 miljoonaan euroon. Viimeistään tämä kolmas peräkkäinen merkittävän alijäämän vuosi ylitti kipurajan. Kuntayhtymän taseen ei voi antaa upota määrättömästi.

Tilanne johtuu siitä, että omien talousvaikeuksiensa kanssa kipuilevat kunnat eivät ole viime vuosina halunneet korottaa kuntamaksuja siinä vaiheessa, kun sairaanhoitopiirin budjetti on paukkunut yli. On mieluummin annettu kuntayhtymän alijäämän kasvaa kuin vaarannettu kunnan oma tase.

Osa päättäjistä on syyttänyt piiriä holtittomasta rahankäytöstä, osa puolestaan kuntia alibudjetoinnista erikoissairaanhoidon menoihin.

Sairaanhoitopiirin mukaan lisäkustannuksia ovat aiheuttaneet erityisesti ostot ulkopuolisista sairaaloista. Tilanne on tuttu jo entuudestaan: ostojen määrä on lisääntynyt harppauksin ja yllättänyt piirin joka vuosi.

Selvityksiä on tehty ennenkin, mutta nyt ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että asialle aiotaan tehdä jotain. Tässä näkyy selkeä linjan muutos, sillä edellinen sairaanhoitopiirin johtaja oli sitä mieltä, että ostoihin yliopistosairaaloista on lähes mahdotonta vaikuttaa, koska potilaita ei lähetetä sinne huvin vuoksi.

Ilmeisesti Tampereen yliopistolliseen sairaalaan on kuitenkin lähtenyt potilaita myös höllemmin perustein kuin tähän saakka on luultu, sillä erikoisalojen ylilääkärit käyvät nyt käytäntöjään läpi. Sairaanhoitopiirin johto arvioi näin säästyvän jopa kolme miljoonaa euroa ensi vuonna. Päälle tulee vielä pari miljoonaa euroa tukipalvelujen ostoista.

Päätös ei tarkoita sitä, etteikö yliopistosairaalaan jatkossakin pääse, jos potilaan tila niin vaatii. Ostoihin ulkopuolisista sairaaloista on ensi vuodelle edelleen varattuna noin 29 miljoonaa.

Vaikka sairaanhoitopiiri nyt syynääkin toimintatapojaan ja kulujaan, se ei säästä yhtymän kuntia roimalta lisälaskulta. Kertynyt alijäämä on katettava suunnitelman mukaan viidessä vuodessa.

Kahtena seuraavana vuonna kuntamaksut nousevat viidellä prosentilla, 2016–17 neljällä prosentilla ja 2018 kolmella prosentilla. Näin toimien sairaanhoitopiiri pääsisi plussalle mahdollisesti jo vuoden 2017 lopussa, mutta viimeistään 2019.

Kunnat eivät maksujensa nousuvauhdista ilahdu, varsinkaan kun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ennustetaan muutenkin nousevan. Toisaalta kunnissa ymmärretään, että maksusuunnitelma on välttämätön toimi: myös kuntayhtymän on maksettava velkansa.

Keväällä virassaan aloittanut uusi sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri on aloittanut työnsä vaikeassa tilanteessa määrätietoisin ottein. Lähivuosina nähdään, muuttuuko kurssi myös erikoissairaanhoidon kustannuksissa.

Päivän lehti

30.5.2020