Uutiset

Myös modernit kirkot halutaan suojella lailla

Jos kirkkolain muutosehdotus saa kirkolliskokouksen siunauksen kesällä, Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä tulee kuusi uutta kirkollista rakennusta suojelun piiriin.

– Lähinnä se mietityttää, miten suojelu kasvattaa kustannuksia. Vähintään se tarkoittaa, että suunnittelun lähtökohdat ovat toiset: aina ollaan tekemisissä museoviraston kanssa, puntaroi seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Eija Rantala.

Seurakuntayhtymässä ei ole ainakaan toistaiseksi tehty laskelmia, miten kaikkien yli 50-vuotiaiden kirkkorakennusten suojelu vaikuttaisi.

– Vaikkei kirkkorakennuksemme olisi suojeltuja, niin totta kai kaikissa korjauksissa pyritään säilyttämään alkuperäinen arkkitehtuuri ja kulttuuriperintö. On hankala laskea vaikutuksia, sillä ne ovat aina tapauskohtaisia.

Lausunto vessaa varten?

Yksi uusista suojeltavista kirkoista olisi Mika Ernon suunnittelema, vuonna 1956 valmistunut Hätilän kirkko.

– Tämä on funkkiskirkko, joka on niin omanlaisensa kuin olla voi. Rakennus ei välttämättä monen vieraan silmiin edes näytä kirkolta, kiinteistöpäällikkö Rantala luonnehtii.

Suuria peruskorjaustarpeita Hätilän kirkossa ei ole lähivuosina tulossa.

– Keittiöremontti tehtiin muutama vuosi sitten ja samalla rakennettiin invavessa. Jos rakennus olisi suojeltu, niin esimerkiksi niitä varten olisi pitänyt ottaa museoviraston lausunto, Rantala sanoo.

Seurakuntayhtymällä ei ole tarvetta luopua suojelun piiriin tulossa olevista rakennuksistaan.

– Kyllä niille käyttöä riittää. Tilanne saattaa olla toinen pääkaupunkiseudulla, jossa seurakuntien jäsenmäärät laskevat vauhdilla.

– Kiinteistöasiat ovat aina kytköksissä taloudellisiin asioihin. Jos verotulot ja jäsenmäärät tippuvat, on pakko pohtia, mikä on tarpeen, Rantala toteaa.

Kritiikkiä on tullut

Kirkon keskushallinnon yliarkkitehti Antti Pihkala kertoo, että seurakunnilta on tullut kritiikkiä suojeluesityksestä.

– Vielä ei ole lausuntokierroksesta yhteenvetoa, mutta tämä on ainoa osa-alue kokonaisuudistuksesta, josta palautetta on tullut.

– Hieman näytetään vierastavan ikäperusteiseen suojeluun siirtymistä. Muuten paketti on seurakuntien mielestä hyvä, Pihkala arvioi.

Yliarkkitehti huomauttaa, että nykyinen raja on asetettu vuoteen 1917.

– On ongelma, että se etääntyy koko ajan kauemmaksi. Kun laki säädettiin, ikäraja oli 75 vuotta, nyt se on jo 95 vuoden päässä.

– Suomalaisessa arkkitehtuurissa arvostetaan nimenomaan modernin ajan perintöä. Aaltoa ja kumppaneita katsellaan hyvällä, Pihkala huomauttaa.

Tähän mennessä on yksittäispäätöksin jo suojeltu 44 vuoden 1917 jälkeen rakennettua kirkkoa, edustavimpina esimerkkeinä näistä Kalevan kirkko ja Temppeliaukion kirkko.

Yliarkkitehdin mukaan suojelu ei välttämättä lisää kustannuksia.

– Voi olla myös päinvastoin. Kun tehdään asioita kerralla oikein, niin kustannukset pienenevät. Usein myös radikaalimmat muutokset ovat niitä kalliita.

Museoviraston intendentti Anu Laurila on samaa mieltä.

– Suojelu pistää miettimään tarkemmin ja tekemään täsmäkorjauksia. On vaikea sanoa, missä vaiheessa suojelu alkaa maksaa. (HäSa)