Uutiset

Myrskypuuta ei jää mätänemään metsiimme

Metsäalan ihmiset elävät vuoden kiireisimpiä aikoja maaliskuun kääntyessä. Puukiintiöt pitää saada täyteen ja tehtaille materiaalia ennen kuin kelirikko pysäyttää metsätyöt.

Nyt takana on lisäksi Hannu- ja Tapani-myrskyjen aiheuttamat tuhot sekä olosuhteiltaan hankala talvi, mikä lisää stressikerrointa entisestään.

– Ei työ nyt uniin tule, mutta melkein, toteaa UPM Metsän korjuuasiantuntija Ari Kinnunen.

Joulun myrskyt kaatoivat noin 3,5 miljoonaa mottia puuta. UPM:n hankintakiintiöstä noin puolet tulee nyt myrskypuusta ja puolet normaaleista talvileimikoista.

– Omat metsät ja vakioasiakkaat hoidetaan luonnollisestikin ensin, mutta rauhoittelisin metsänomistajia: peli ei ole pelattu.

– Kelirikko alkanee pääsiäiseltä ja ehditään vielä paljon tehdä, ennen kuin kaikki paikat ovat löttönä. Eikä kaatunutkaan puu pilaannu, jos juuret ovat kiinni maassa. Silloin puu yhteyttää edelleen ja pysyy vihreänä, Kinnunen kertoo.

Ötökkälaki vastaan kesällä
Monet kaupungeissa asuvat pienmetsänomistajat eivät välttämättä ole vielä edes tietoisia myrskytuhoistaan.

– Ihmiset alkavat soitella, kun keväällä lähtevät taas käymään mökeillään ja palstoillaan. Myrskytuhoja saadaan korjattua vielä kesäkuukausinakin. Takaraja mäntypuun korjaamiselle on kesäkuu ja kuusen osalta heinäkuu, jolloin ötökkälaki tulee eteen, Ari Kinnunen huomauttaa.

Kylminä talvina ei ole äkkipilaantumisen vaaraa, mutta kesällä puunrungot altistuvat erilaisille tuhohyönteisille.

– Siellä on sen seitsemättä ytimennävertäjää. Tikaskuoriainen on pahin, sen tunnistaa valkoisesta purusta, korjuuasiantuntija neuvoo.

Hämeenlinnan seudulla myrskytuhot jäivät verrattain pieniksi. Lounais-Hämeessä ja Lopen alueella sen sijaan kärsittiin merkittäviä tuhoja.

– Jos jotain hyvää myrskyistä hakee, niin tavara on mennyt nyt hyvin eteenpäin. Tehtaat ovat pyörineet, Kinnunen sanoo.

Hinnoissa myrskyt ja hankala talvi sen sijaan näkyvät.

– Nyt vasta oikeastaan tuli ensimmäiset suojakelit. Yli puolen metrin puuterilumessa koneet eivät liiku ja särkyvät, korjuutuotanto on ollut 40 prosenttia hitaampaa kuin normaalisti.

– Totta kai se vaikuttaa myös myrskypuun hintaan. Taksaan tulee se 30-40 prosenttia lisää. Valitettavasti vakuutuksia on vain 30-40 prosentilla metsänomistajista, Kinnunen myötäelää.

Kaikki kanavat auki
Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Vallius vahvistaa Kinnusen näkemyksiä tilanteesta.

– Erittäin haasteellista on. Tapahtui pahin, mitä syksyisin aina pelätään. Paksu lumi tuli ennen pakkasia, jolloin maa ei ehdi jäätyä kunnolla. Siksi kelirikko- ja kesäleimikoiden kysyntä on kova.

– Onneksi pieni suoja on laskenut puuterilumikerrosta, mikä helpottaa metsureiden työtä. Lomautuksiin ei ole tarvinnut mennä, Vallius huokaa.

Vallius kiittelee yhteistyön sujuneen metsäyhtiöiden kanssa myrskytuhojen korjaamisessa.

– Kaikkea ei pystytä korjaamaan ennen kevättä, mutta puuta ei jää lahoamaan metsiin, hän luottaa.

Tuurillakin on ollut osansa, mutta ostajien kanssa on pidetty ”kaikki kanavat auki”.

– Saksaankin on lähtenyt pari laivalastillista puuta Suomesta. Tosin ei Kanta-Hämeestä. (HäSa)