Uutiset

Myyrän uurastus näkyy kevään nurmikoilla

Hämeenlinna

Myllätyt nurmikot ja multakeot ovat juuri nyt kotipihojen arkea. Myyrät ovat tehneet työtään talven mittaan, ja nopeasti sulava lumi on tuonut puutarhatuhoja näkyviin.

-Keväällä myyrien käytävien rakenteet huomataan, ja nyt puutarhoissa on rauhallista syödä. Kesäaikana ihmiset viettävät paljon aikaa puutarhoissa, jolloin myyrät väistävät, hattulalainen puutarhuri Timo Koskinen kertoo.

Koskinen on muun muassa Radio Hämeen Puutarharadiosta tuttu asiantuntija, ja hän työskentelee Työtehoseuran puutarhurina.

Hän kertoo, että pihapiireissä yleinen vesimyyrä tulee usein ojanpenkoilta ja syö esimerkiksi sipulit ja hedelmäpuiden juurakot.

Myyräkanta on kasvanut pari vuotta, ja se on yhä vahvistumassa. Myyrien määrän odotetaan olevan huipussaan kuluvan vuoden syksyllä.

Eteläisessä Suomessa myyräkannat vaihtelevat säännöllisesti kolmen vuoden välein. 2000-luvulla myyrähuippu on ollut kerta kerralta voimakkaampi. Syitä tähän ei tiedetä.


Myyrä vai kontiainen?

Puutarhuri Koskinen kertoo, että multakekoja nostavat vesimyyrät ja kontiaiset eli maamyyrät.

-Harjaantumaton silmä ei välttämättä erota, että kyse on kahdesta eri tyypistä, Koskinen sanoo.

Kontiainen on hyönteissyöjä ja puutarhakasvien kannalta harmiton. Se on myös rauhoitettu laji, joten sille ei saa asettaa loukkuja.

Vesimyyrä sen sijaan on jyrsijä, joka on kiinnostunut puutarhan kasveista.

-Jos käytävät johtavat pensaiden juurille tai jos kasveja on syöty, se on varma merkki vesimyyrästä, Koskinen sanoo.

Kontiaisen mylläämä nurmikko voi harmittaa, mutta kontiainen tekee myös hyvää kuohkeuttamalla multaa ja syömällä haitallisia toukkia.

Myllätty nurmikko on pelkästään esteettinen haitta, ja mullan voi levittää takaisin maahan.

-Hyvin harvoin myyrä saa aikaiseksi niin paljon tuhoa, että nurmikkoa jouduttaisiin uudistamaan, Koskinen kertoo.


Kuinka myyrää voisi torjua?

Myyrien torjuntaan ei ole olemassa idioottivarmoja keinoja. Monenlaisia niksejä voi kuitenkin yrittää kokeilla.

Vesimyyrän koloihin voi panna loukkuja.

-Silloin on vaarana, että sinne menee sellaisia eläimiä, joita ei ole tarkoitettu loukutettaviksi, Koskinen sanoo.

On myös kehitetty monenlaisia myyränkarkotteita ja äänitorjuntakeinoja, jotka tehoavat vaihtelevasti.

Syksyisin puut kannattaa suojata mekaanisilla esteillä, kuten runkosuojilla tai hyvin pienisilmäisellä verkolla, jonka aukot ovat alle yhden senttimetrin kokoisia.

Voimakkaat hajut saattavat pitää myyrät loitolla. Kananlantaa, silakoita ja valkosipulia voi kokeilla, vaikka niiden tehosta ei ole takeita.

-Tuoksuista vahvimmat ovat keisarinpikarililjan ja myrkkypikarililjan sipulit, joita voi istuttaa omenapuiden juurille, Timo Koskinen ohjeistaa.

Ensi talvea varten Timo Koskinen antaa hyvän vinkin.

-Lumi kannattaa tiivistää eli tallata koristepensaiden ja omenapuiden ympäriltä.

Tämä siksi, että silloin myyrä joutuu kulkemaan taivasalla, eikä lumen suojissa, mikä voi pelottaa myyrää niin paljon, että kasvit saavat jäädä rauhaan. (HäSa)

Lähteet: Metla, Puutarhaliitto, Kotipuutarha