Uutiset

Myytävänä kokoelma käytettyjä elimiä

Anatominen vahakabinetti etsii uutta omistajaa. 23 vuotta maailmaa kiertänyt näyttely on kuuluisa pyörtyvästä yleisöstä.

Löytyisikö ostajaa huoneelliselle vahasta tehtyjä ihmisenpaloja? Tuusulalaisen Väinö Hamarin ja porilaisen Esa Karttusen jo 23 vuotta maailmalla kierrättämä Panoptikon on myytävänä.

Taiteilijat Väinö Hamari (vas.) ja Esa Karttunen ovat kenties viimeistä kertaa liikkeellä Panoptikonin kanssa. Vahakabinetti avataan tänään kirjastossa.

– Saattaa olla, että Hämeenlinna on viimeinen paikka, jossa kokoelma on esillä. Jollain tavalla tätä varmaan tulee ikävä, mutta ikä alkaa jo painaa. Aika aikaa kutakin. Enää ei ole hinkua lähteä maailmalle, Karttunen ja Hamari sanovat.

– Sitä paitsi pitää olla bodia, kun näitä laatikoita nostelee.

Saksan Dresdenissä 1800-luvun lopulla valmistettu Panoptikon myydään kokonaisena. Esimerkiksi yksittäistä vahapäätä tai -maksaa ei voi hankkia kirjahyllyään koristamaan.

– Ainoa toiveemme on, että kokoelma voisi jäädä Suomeen. Emme osaa sanoa, toivoisimmeko sen kiertävän edelleen, mutta olisi ehkä mukavaa, että se saisi pysyvän näyttelypaikan. Tämä sopisi vaikkapa lääketieteelliseen museoon.

Hintaa Karttunen ja Hamari eivät suostu määrittelemään. Heidän mukaansa rahakysymys on myyjään ja mahdollisen ostajan välinen asia.

”Onkohan tässä jotain rikollista?”
Karttunen ja Hamari pystyttivät vahakabinettinsa torstaina Hämeenlinnan pääkirjaston alakertaan. Kävijät toivottaa tervetulleiksi luuranko, joka ei ole osa alkuperäistä vahakabinettia, vaan antaa ensimmäisen muistutuksen siitä, mitä ihmisen sisällä on.

Itse kokoelma näyttää, millaisista osasista ihminen on tehty – ja millaista jälkeä sellaiset sairaudet kuin vaikkapa kuppa, lepra, lavantauti tai kaihi voivat saada aikaan. Yksi kabinetin osastoista esittelee sikiön kehityksen alkiosta syntymään.

Vitriineissä on ihmishahmoja tai niiden osia, joiden verisuonet, lihakset ja elimet on paljastettu. Eräässä lasilaatikossa on rivi päitä. Ilmeissä näkyy sairauksien kauheus.

– Kun pitkien etsintöjen jälkeen kuulimme, missä kokoelma on, ja menimme sitä katsomaan, näimme ensimmäisenä nämä päät. Pimeässä kellarissa tuli sellainen olo, että täällähän tehdään jotain rikollista hommaa. Päät näyttivät oikeilta, Karttunen nauraa.

Päät ovat mehiläisvahaa, kuten suurin osa muistakin näyttelyn ihmisenkappaleista, mutta kuuluupa kokoelmaan yksi aitokin elin. Kuivatetut tupakoitsijan keuhkot.

Tuolit näyttelyn oleellinen osa
Nuoruudessaan sirkusalalla työskennelleet Karttunen ja Hamari alkoivat etsiä Panoptikonia 1970-luvulla. Vahakokoelma löytyi Keski-Euroopasta vuonna 1981, ja seuraavana vuonna se restauroitiin ja asetettiin ensi kertaa esille. Anatominen vahakabinetti oli ehtinyt olla kateissa nelisenkymmentä vuotta.

Hamarin ja Karttusen mukaan Panoptikon on aina saanut paljon yleisöä. Vahakuvia tulevat katsomaan niin opiskelijat, koululuokat, perheet kuin anatomian asiantuntijatkin.

– Asiantuntijoiden kehu lämmittää aina, Hamari hymyilee.

Näyttelyluettelossa on kaikkiaan 140 esinettä. Luettelon ulkopuolelta Hämeenlinnassa ovat mukana muun muassa niin sanottu lihasmies, joka makaa suuressa laatikossa, ja synnyttävä nainen.

Näyttelytilaan on aseteltu muutamia tuoleja sopiviin paikkoihin. Istuimia on esimerkiksi sikiöiden ja erityisen pahannäköisten kasvainten läheisyydessä. Näyttelyluettelossa lukee: ”Jos sinua heikottaa, käy istumaan.” Varoitus ei ole turha.

– Ihmisiä pyörtyilee täällä päivittäin. Erityisen alttiita ovat parikymppiset, sekä miehet että naiset. Tukholmassa vuonna 1985 tuoleista oli jopa pulaa. Oli pakko kysyä istujilta, joko he pysyisivät pystyssä, koska seuraava pyörtyi juuri, Väinö Hamari kertoo. (HäSa)

Anatominen vahakabinetti Panoptikon on esillä Hämeenlinnan pääkirjastossa 8.-17.4.

Päivän lehti

21.1.2020