Uutiset

Naamakirja myy meitä

Facebookissa on ”asukkaita” enemmän kuin Euroopassa ja suunnilleen yhtä paljon kuin Afrikassa. Internetissä se hyvinkin vastaa kokonaista maanosaa.

Yhtiössä tehdyt päätökset vaikuttavat noin 800 miljoonan ihmisen arkipäivään – tai, kuten viimeksi kävi, saavat 800 miljoonaa ihmistä huolestumaan.

Kun kävi ilmi, että yhteisöpalvelu seuraa käyttäjiensä liikkeitä internetissä ja voi halutessaan jakaa keräämiään tietoja muillekin, netin keskustelupalstoilla alkoi kuhina. Moni Facebookin käyttäjä jätti hellät hyvästit virtuaalisille ystävilleen ja ilmoitti, että suhde ”naamakirjaan” päättyi tähän.

Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta, kun Facebookin harjoittama käyttäjien tietojen keruu sai ihmiset hermostumaan. Yhtiön tapa hyödyntää näitä tietoja on ollut liki jatkuvan kiistelyn aihe.

Vedenjakaja oli yhtiön perustajan Mark Zuckerbergin vajaan kahden vuoden takainen tokaisu, jonka mukaan yksityisyys on kuollut, ja olemme siirtyneet tiedon jakamisen ja julkisuuden aikaan.

Viimeistään tuosta tokaisusta alkoi keskustelu siitä, onko yhdellä ihmisellä ja hänen yhtiöllään oikeus tehdä tuollainen johtopäätös satojen miljoonien muiden ihmisten puolesta. Sitä keskustelua netissä käydään edelleen.

Facebookissa kyse on järjestelmästä, jolla on ”huomattavia totalitaarisia piirteitä”, kirjoitti väitöskirjaansa Itä-Suomen yliopistoon yhdistymisvapaudesta valmisteleva Matti Muukkonen verkkolehti Uudessa Suomessa viime viikolla.

”Järjestelmässä on nyt kaikki se informaatio, jolla periaatteessa maailmaa pystytään ohjaamaan”, hän väittää.

Facebookin menestyksen kivijalka on se, että palvelu on käyttäjälleen ilmainen. Muukkosen mielestä organisaatio saa käyttöönsä äärettömän määrän aineettomia oikeuksia tarjoamalla käyttäjilleen vain näennäistä hyötyä.

Käyttäjät taas eivät ymmärrä riittävän hyvin sitä, että Facebook todellakin käyttää heidän sinne syöttämäänsä tietoa kauppatavarana.

Muukkosen mielessä tällainen toimintatapa saattaa täyttää Suomen laissa petoksen tunnusmerkistön. Väite voi olla liioiteltu; liittyminen Facebookiin on vapaaehtoista ja liittyjällä on ainakin mahdollisuus lukea myös liittymisehdot.

Monet naamakirjan käyttäjät ovat hakeutuneet sen kilpailijan, Google plussan huomaan. Jos joukkopako yltyy riittävän suureksi, se epäilemättä saa Facebookin arvioimaan uudelleen suhteensa yksityisyyden suojaan.

Toisaalta monet tietoturva-asiantuntijat ovat huomauttaneet, ettei mikään varmuudella takaa, että Google käsittelisi sinne annettuja tietoja sen hienotunteisemmin kuin Facebook.

Yksityisyys ei ehkä ole kuollut, mutta hiukan heikossa hapessa se on. Nyt käydään kiistaa paitsi yksityisyyden rajoista myös siitä, miten suuri osa ihmisen elämästä voi olla kauppatavaraa ja kuka sitä saa kaupitella.