Uutiset

Näin äänesi vaikuttaa Euroopassa – suomalaisia on ilo äänestää, sillä mepit saivat keskimääräistä enemmän aikaan EU:ssa

Suomalaiset puolueet eivät osu aatteellisesti täysin ongelmitta europarlamenttiryhmiinsä. Europarlamentaarikkojen eli meppien vaikutusvallassa on suuria eroja. Tässä on tarjolla perustietoa äänestyspäätöksen pohjaksi.
Euroopan parlamentissa on 751 meppiä, jotka säätävät kaikkia jäsenmaita koskevia lakeja. Parlamentti kokoontuu Brysselissä ja Strasbourgissa (kuvassa). Kuva: PATRICK SEEGER
Euroopan parlamentissa on 751 meppiä, jotka säätävät kaikkia jäsenmaita koskevia lakeja. Parlamentti kokoontuu Brysselissä ja Strasbourgissa (kuvassa). Kuva: PATRICK SEEGER

Europarlamenttivaaleissa äänestäjän tehtävä on monimutkaisempi kuin esimerkiksi eduskunta- ja kuntavaaleissa.

Euroopassa europarlamentaarikko eli meppi edustaa oman maansa ja suomalaisen puolueensa lisäksi omaa parlamenttiryhmäänsä, joka voi aatteellisesti olla melko erilainen kuin kotimaan lähtöpuolue.

Toisaalta pitää muistaa, että Euroopan parlamentissa suomalainenkin poliitikko voi nousta tärkeään asemaan päättämään yli 500 miljoonan ihmisen elämään vaikuttavista asioista. Suomalaisten valinnoilla on väliä maailman toiseksi suurimmissa vaaleissa Intian jälkeen.

Suomalaisilla todistetusti valtaa

Meppien vaikutusvallalla Euroopassa on tutkitusti suuria eroja. EU:n Votewatch-sivuston mukaan suomalaiset ylipäätään ovat olleet maansa kokoa huomattavasti vaikutusvaltaisempia Euroopassa.

Eniten valtaa oli Heidi Hautalalla (vihr.), joka oli parlamentin varapuhemiehenä yhdenneksitoista vaikutusvaltaisin 751 mepistä.

Toinen vaikutusvaltainen suomalainen oli kokoomuksen Petri Sarvamaa (14.), joka oli tärkeän budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja. Kokoomuksen Sirpa Pietikäisellä (52.) oli Votewatchin mukaan myös valtaa. Muita suomalaisia ei ollut sadan joukossa.

Votewatch laski kyvyn muokata EU:n politiikkaa ja poliitikon aseman sekä verkostot ja asetti näiden pohjalta mepit järjestykseen.

Suomi oli mainittu raportissa kolmen Euroopan vaikutusvaltaisimman maan joukossa, kun meppien valta suhteutetaan maan kokoon.

Mepranking-sivuston meppien aktiivisuusvertailussa Suomen kolmen kärkeen nousivat Hautala (8. parlamentissa), rkp:n Nils Torvalds (24.) ja Sarvamaa (44.).

Vähiten aktiivisia suomalaisista vähintään neljä vuotta parlamentissa olleista olivat perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner (483.), sdp:n Liisa Jaakonsaari (482.) ja kokoomuksen Henna Virkkunen (410.).

Keskustan uudet mepit Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä olivat vaikuttaneet parlamentissa vain vuoden, joten he eivät olleet ehtineet vielä saada paljon aikaan aktiivisuusvertailussa ja olivat suomalaislistan hännillä.

Vain Jaakonsaari ei ole enää ehdolla yllämainituista.

Parlamenttiryhmistä hyvä tietää

Euroopan parlamenttiryhmät ovat lähellä suomalaisia puolueita aatteellisesti, mutta niihin tulee väistämättä eurooppalainen vivahde, josta äänestäjän on hyvä olla perillä.

Vasemmistoliiton eurooppalainen ryhmä GUE/NGL on suomalaispuoluetta radikaalimpi, jopa vallankumouksellinen ja osin EU-kriittinen.

Keskusta kuuluu liberaaliin ALDE-ryhmään, mikä ei suoraan osu yksiin keskustan äänestäjien keskimäärin konservatiivisen aatemaailman kanssa.

– ALDE on markkinaliberaali. Heillä on kielteinen suhtautuminen yhteisiin maataloustukiin. Se on hankalaa keskustalle, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Timo Miettinen.

Rkp:lle ALDE onkin luontevampi poliittinen koti. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin puolueen mahdollinen liittyminen vahvistaisi keskustaliberaaliryhmää.

Kokoomus taas kuuluu kristillisdemokraattiseen EPP-ryhmään, joka on huomattavasti kokoomusta konservatiivisempi. Tämä kävi ilmi muun muassa Alexander Stubbin hävittyä pystyyn kärkiehdokasäänestyksen saksalaiselle kristillisdemokraatille Manfred Weberille. Suomen kristillisdemokraateille EPP on luonteva aatteellisesti.

Tämä on sanottava sillä muistutuksella, että parlamentissa ryhmäkuri ei ole niin vahva kuin Suomen eduskunnassa. Mepit voivat äänestää vapaammin ja jakolinjat muuttua kysymyksittäin. Vaikutusvaltaiset suomalaiset voivat myös itse luoda ryhmänsä poliittista linjaa.

– Sirpa Pietikäinen (kok.) on ryhmässään merkittävässä asemassa. Hän on vasemmistolainen ja ympäristötietoinen, muistuttaa Miettinen.

Mitä tapahtuu EU-kriittiselle oikeistolle?

Hajanaiset EU-kriittiset ryhmät parlamentin oikeassa laidassa ovat myllerryksessä ja kasaavat voimiaan.

Nykyisiä ryhmiä ovat Euroopan konservatiivit ja reformistit ECR, Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa EFDD ja Kansakuntien ja vapauden Eurooppa ENF. Lisäksi on lukuisia sitoutumattomia meppejä. Ryhmistä ECR on suurin, mutta valta jakaantuu.

Perussuomalaiset pyrkii uuteen suurempaan ja vaikutusvaltaisempaan oikeistopopulistien ryhmään ja aikoo jättää nykyisen ECR:n. Ruotsidemokraatit taas haluaa pysyä ECR:ssä.

Uutta ryhmää on kasaamassa italialainen Lega-puolue. Ryhmän nimeksi olisi tulossa Euroopan kansojen ja valtioiden allianssi EAPN.

Italian sisäministerin Matteo Salvinin Legaa on kritisoitu veljeilystä Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin kanssa. Siksi ruotsidemokraatit ei halua liittyä uuteen ryhmään. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson kritisoi perussuomalaisia yhteistyöaikeista Salvinin kanssa.

Nähtäväksi jää, mihin aikoo suurta eurovaalivoittoa keräävä brittien Brexit-puolue. Britannian edustajat kuitenkin poistuvat parlamentista, jos maa onnistuu viimein eroamaan EU:sta.

Joka tapauksessa vaaliennusteet lupaavat hyvää oikeistopopulistien kasvulle, mikä voi halvaannuttaa Euroopan unionin päätöksentekoa.

Suuret enemmistöt hajoamassa

Tähän asti suurin ryhmä EPP ja toiseksi suurin S&D ovat yhdessä pystyneet muodostamaan enemmistön parlamentissa molemmille tärkeissä kysymyksissä, koska niillä on ollut yhteensä yli 400 meppiä.

Tämä eurooppalaisen sinipunan valta on vaaliennusteiden mukaan murskaantumassa, eivätkä ne saisi enää yhdessä enemmistöä parlamentissa.

Yksi vaikuttava tekijä on vaalitulos, toinen puolueiden uudelleenasemoituminen. Ne voivat vaihtaa parlamenttiryhmästä toiseen.

Europarlamentin äänestyksissä ei ole pysyvää hallitus–oppositio-asemaa, vaan esitysten taakse pyritään kokoamaan riittävästi ääniä tapauskohtaisesti. Joskus jakolinjat kysymyksiin voivat muodostua maittain, ei ryhmittäin.

– Esimerkiksi LULUCF-hiilinielukysymyksessä äänestettiin maittain, kertoo yliopistotutkija Miettinen.

Komissio esittelee lait, parlamentti äänestää. Suomen tuleva komissaari Jyrki Kataisen (kok.) tilalle tulee näillä näkymin pääministeripuolue sdp:stä. Tästä ei kansalainen kuitenkaan voi äänestää eurovaaleissa.

EU-parlamentin ryhmät ja niiden tavoitteita

Euroopan vasemmisto, Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (lyhenne GUE/NGL), Suomesta vasemmistoliitto

Äärivasemmistossa. Sosialismissa, kommunismi, työväenliike ja feminismi. Rauhan ja aseistariisunnan puolesta Natoa ja ydinaseita vastaan. Eurooppalainen sosiaalidemokratia on epäonnistunut, vaatii rajumpaa muutosta. Talousajattelussa kapitalismi- ja EU-vastainen.

Sosialistit ja Demokraatit (S&D), sdp

Keskustavasemmistolainen. Tasa-arvo, solidaarisuus, työttömyyden vähentäminen, kestävä kehitys, kuluttajien oikeudet, ihmisoikeudet. Uudistaisi markkinoita, EU-myönteinen.

Vihreät, vapaa allianssi (Greens/EFA), vihreät

Ympäristön ja vähemmistöjen oikeudet. Ilmastonmuutoksen torjunta, demokratia, rasisminvastaisuus, vihreä talous ja uudet työpaikat, hallinnon läpinäkyvyys. Ei kansallisaatteille. EU-myönteinen.

Liberaalidemokraatit (ALDE), keskusta ja rkp

Keskustaliberaali. Yksilönvapauden ja eurooppalaisten arvojen puolesta. Talous, työpaikat ja veronmaksajien rahojen järkevä käyttö. Liikenne- ja maatalouspolitiikka, tutkimus ja innovaatiot. EU-myönteinen.

Kansanpuolue (EPP), kokoomus ja kristillisdemokraatit

Oikeisto, kristillisdemokraattinen. Työpaikat, taloudellinen vakaus, kilpailukyky, turvallisuus, elintaso. Arvopohja konservatiivinen, arvokkuus, vastuu, totuus, velvollisuus. Edistää voimakasta Eurooppaa maailmalla.

Oikeistopopulistiryhmät (ECR, EFDD, ENF ja tuleva EAPN), perussuomalaiset

Keskenään riitaisiakin oikean äärilaidan ryhmiä. EU-kriittisyys, eurokriittisyys, kansallismielisyys, maahanmuuton vastaisuus, terrorismin torjunta, turvallisuus.