Uutiset

Näin Ruotsin puolustus vahvistuu – Ruotsin puolustusvoimat julkaisi raportin, jossa on suoraa puhetta Suomen tärkeästä roolista ja Baltian haavoittuvuudesta

Venäjän uhkaan heränneen Ruotsin puolustusvoimat julkaisi suunnitelmansa ensi vuosikymmenelle. Ruotsi pyrkii siihen, että se kykenee toteuttamaan mahdolliset sotilasoperaatiot yhdessä Suomen kanssa.
Ruotsi heräsi siihen, että maa voi joskus joutua sotaan. Ruotsin uuden Gripen E -hävittäjän testiversio Linköpingissä helmikuussa. Kuva: Joonas Kuikka
Ruotsi heräsi siihen, että maa voi joskus joutua sotaan. Ruotsin uuden Gripen E -hävittäjän testiversio Linköpingissä helmikuussa. Kuva: Joonas Kuikka

Suomi-yhteistyö

Ruotsin puolustusvoimien raportti seuraavan kymmenen vuoden askelmerkeistä jäi Suomessa melko pienelle huomiolle, kun se julkaistiin marraskuun puolivälissä.

Raportti on sikäli merkittävä, että Ruotsin puolustusvoimat pyrkii siihen, että 2030 mennessä Suomen ja Ruotsin sotavoimilla on yhteinen operaatiokyky.

Poliitikkojen tehtäväksi jää Ruotsin lainsäädännön ja hallitusten välisten sopimusten ajantasaistaminen.

Ruotsin lainsäädännöstä puuttuu vielä mahdollisuus antaa ja ottaa vastaan apua toiselta maalta.

Periaatteessa Ruotsin puolustusvoimat tähtää siihen, että Suomella ja Ruotsilla voi olla puolustusliitto, jos maat niin haluavat.

Muu puolustusyhteistyö

Ruotsin tärkeimpiä puolustusyhteistyökumppaneita ovat raportin mukaan Suomi, Britannia ja Yhdysvallat, joista Suomi on merkittävin. Britannia on Ruotsin mukaan osoittanut kiinnostusta Itämeren puolustamisesta. Myös Suomi on Ruotsin tavoin mukana JEF-yhteistyössä Britannian kanssa.

Lisäksi Ruotsi haluaa syventää puolustuskumppanuutta Norjan, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Kanadan kanssa.

Suomen lisäksi lainsäädännön pitäisi mahdollistaa avun antaminen ja vastaanottaminen muidenkin maiden kanssa.

Tilannekuva

Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen raja kulkee koko arktisella alueella. Baltian maat ovat Venäjän reuna-aluetta Itämerellä. Pietarin alueelle on keskitetty uusia pitkän kantaman ohjusjärjestelmiä ja Venäjän taktisia ydinaseita.

Jos Venäjä hyökkää Baltiaan, Ruotsi vedetään Naton 5. artiklan myötä väkisin mukaan konfliktin osapuoleksi, arvioi raportti.

Nato pääsee tuomaan vahvistuksia Baltiaan vain Puolan ja Liettuan välisen Suwalkin käytävän kautta, jota häiritsee Itämeren rannalla Venäjän Kaliningrad. Naton täytyy lisäksi tuoda vahvistuksia Itämerelle Ruotsin aluevesien tai Ruotsin maaperän tai ilmatilan kautta.

Joukot vahvistuvat

Vuoteen 2030 mennessä Ruotsin maavoimien vahvuus kasvaa kahdesta prikaatista kolmeen. Panssarivaunuja uudistetaan. Ruotsin Lappiin tulee jääkäripataljoona. Merijalkaväen pataljoona perustetaan. Kodinturvajoukot saavat uusia ajoneuvoja, sensoreita ja pimeälaitteita.

Viisi merivoimien Visby-luokan korvettia aseistetaan uudestaan ja ne saavat ilmapuolustusautomatiikkaa.

Ilmavoimat saavat uusia Gripen E -hävittäjiä edellisten Gripen C ja D -mallien lisäksi. Ilmavoimille hankitaan uusi koulutushävittäjä.

Koulutettavien sotilaiden määrä nousee 8 000:een vuodessa 2025 mennessä. Reservin koko nousee vuoteen 2030 mennessä 100 000 sotilaaseen.

Lait puuttuvat

Ruotsin puolustusvoimien mukaan maan lainsäädännön ongelmat eivät rajoitu vaan avun saamiseen ja vastaanottamiseen.

Ruotsissa on vuosikymmenten varrella unohdettu se vaihtoehto, että maa joutuisi sotaan. Riittävää hätätila- tai sotalainsäädäntöä ei ole.

Valmius- ja huoltovarmuuslainsäädännössä on puutteita. Puolustusvoimat vaatii riittäviä kriittisten tuotteiden varmuusvarastoja jo rauhan aikana, jotta kriisiin olisi varauduttu.

Lisäksi puolustusvoimien henkilöstölainsäädäntöä on uusittava. Esimerkiksi kesällä 2018 maata piinanneiden metsäpalojen sammuttamista varten ei voinut kutsua ruotsalaisia puolustusvoimien helikopterilentäjiä, koska he olivat lomalla. Sota ei katso loma-aikoja, vaan kysyy valmiutta.

Puolustusvoimat kritisoi myös lupaprosessien hankaluutta Ruotsissa. Esimerkiksi ympäristöluvat haittaavat maanpuolustuksen valmistelua.

Maksaa miljardeja

Ruotsin puolustusvoimat laskee kehittämisuudistusten maksavan reilut 16 miljardia euroa nykyisen puolustusbudjetin päälle vuosina 2021–2030.

Näistä 4 miljardia euroa kuluisi ensimmäisellä viisivuotiskaudella ja 12 miljardia jälkimmäisellä.

Puolustusvoimat muistuttaa raportissaan, ettei sotilaallinen iskukyky parane vain rahalla. Vasta kun raha on käytetty, iskukyky voidaan saada, mutta siihen kuluu vuosia.

Ruotsin hallituksella on vastuu sekä rahoituksen hyväksymisestä että lainsäädännön edistämisestä.

Päivän lehti

31.10.2020

Fingerpori

comic