fbpx
Uutiset

Naiset ottivat näkyvän roolin Ukrainan sodassa – Kateryna Pryimak, 29, lähti vuonna 2014 rintamalle ja johtaa nyt naissotaveteraanien järjestöä

Ennen Venäjän helmikuussa aloittamaa hyökkäystä lähes neljännes Ukrainan armeijasta oli naisia. Tutkijan mukaan naisten määrä on hyökkäyssodan myötä kasvanut.
Iryna Sergeyeva oli ensimmäinen Ukrainan sodan vapaaehtoinen nainen, joka lähti sotaan.
Iryna Sergeyeva oli ensimmäinen Ukrainan sodan vapaaehtoinen nainen, joka lähti sotaan. Tällä hetkellä Ukrainan armeijaan on vapaaehtoisista suoranaista ylitarjontaa. Lehtikuva/AFP / SERGEI SUPINSKY

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa tulvi maailmalle kuvia ukrainalaisista naissotilaista sekä siviiliasuisista naisista harjoittelemassa kivääreillä ampumista. Jopa jotkut naiskansanedustajat tarttuivat aseisiin Ukrainassa ja liittyivät vapaaehtoisiin.

Naisilla onkin tärkeä rooli nykyisessä sodassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopulla, kertoo tutkija Julia Friedrich Global Public Policy Institute -ajatushautomosta Berliinissä.

–  Tässä sodassa olemme nähneet naisia erilaisissa rooleissa. Näemme heitä taistelemassa armeijan riveissä sekä vapaaehtoistehtävissä. Näemme heitä tekemässä Molotovin cocktaileja sekä siviilipuolustuksessa, Friedrich sanoi STT:n haastattelussa.

Naisia on liittynyt paljon Ukrainan armeijaan, jossa on ollut naisia jo ensimmäisestä maailmansodasta lähtien. Heitä palveli myös Neuvostoliiton puna-armeijassa toisessa maailmansodassa.

Friedrichin mukaan ennen Venäjän viimeisintä hyökkäystä jo melkein neljäsosa – 23 prosenttia – Ukrainan armeijasta oli naisia. Sodan tuoksinassa tämänhetkistä lukua on kuitenkin vaikea varmistaa, Friedrich sanoo.

–  Naisten lukumäärä on ehdottomasti kasvanut. Kun 2014 syttyi ensimmäinen sota Venäjän kanssa (ja Venäjä valtasi Krimin niemimaan), järjestettiin valtava liikekannallepano, johon osallistui paljon vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten pataljoonissa taisteli noin 40  000 vapaaehtoista, joista kolmanneksen arvioitiin olevan naisia, hän kertoi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

29-vuotias sotaveteraani Kateryna Pryimak Kiovassa
29-vuotias sotaveteraani Kateryna Pryimak Kiovassa. Lehtikuva/Jussi Nukari

Halukkaista on ylitarjontaa

Tällä hetkellä Ukrainan armeijaan on vapaaehtoisista suoranaista ylitarjontaa. Kaikkia halukkaita, naisia ja miehiä, ei ole voitu ottaa, koska aseista on ollut pulaa tai tarjokkaat eivät ole saaneet sopivaa koulutusta. CNN:n mukaan halukkaille on sodassa järjestetty ainakin jonkin verran pikakoulutusta, johon myös naiset ovat osallistuneet.

Tärkeät lakimuutokset viime vuosina ovat mahdollistaneet naisten pääsyn kaikkiin tehtäviin armeijassa, myös taistelu- ja komentotehtäviin, sekä pääsyn sotilaskouluihin, joiden käyminen on ehto huippuvirkoihin armeijassa.

– En ole nähnyt naisia komentajatehtävissä Ukrainassa, mikä ei tietenkään tarkoita, ettei heitä olisi ollenkaan, Friedrich sanoi.

Kulttuurialalta rintamalle

Kateryna Pryimak on yksi Itä-Ukrainaan rintamalle vuonna 2014 lähteneistä naisista. Hän oli tällöin 21-vuotias, eikä hänellä ollut sotilaskoulutusta. Hän sai paikalla käytännön koulutuksen ensihoitoon ja pääsi lääkintäjoukkoihin.

–  Naisia ei otettu virallisesti sotilaiksi, vaan heidät rekisteröitiin esimerkiksi kokkeina tai pesutuvan työntekijöinä, hän kertoo STT:lle Kiovassa.

Nyt Pryimak on 29-vuotias sotaveteraani, ja hän johtaa Veteranka-nimistä järjestöä. Hän perusti järjestön ystävänsä kanssa vuonna 2019, ja järjestön johdossa ovat he ja kolme muuta naisveteraania. Naisista kolme on rintamalla, hän sanoo.

Ennen helmikuun hyökkäystä Veteranka on työskennellyt edistääkseen naissotilaiden asemaa Ukrainan armeijassa. Pryimakista on tärkeää, että myös nainen saa valita vapaasti ammattinsa.

–  Saavutuksiimme kuuluu, että Ukrainan armeijassa on nyt 63 virkaa, joihin hyväksytään naisia.

Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyksen jälkeen Veteranka on toiminut ikään kuin armeijan varastokeskuksena. Järjestö toimittaa rintamalle tarvikkeita ja järjestää varainkeruuta armeijan hyväksi. Järjestön käyttöönsä saamassa toimistorakennuksessa on kokonaisia huoneita täynnä lääkkeitä ja ruokaa. Sotilaiden lisäksi järjestö auttaa siviilejä. Kun Kiovan läheiset alueet vapautuivat maaliskuussa Venäjän miehityksestä, järjestön toiminta keskittyi humanitäärisen avun viemiseen.

Vaikka sota on ollut osa Pryimakin elämää jo kahdeksan vuotta ja hän on työskennellyt vuosia naisveteraanien hyväksi, hänellä oli myös muita suunnitelmia elämälleen. Pryimak on valmistunut kulttuurialalta ja työskennellyt taiteen parissa. Juuri ennen helmikuun hyökkäystä hän oli viimeistelemässä apurahahakemusta naisveteraaneista kertovalle tv-tuotannolle.

–  Tilanne muuttui, ja nyt kuvaamme erilaista elokuvaa, hän sanoo ja nauraa.

“Millä ruumiinosallasi osallistuit sotaan?”

Vaikka naissotilaat on nyt nostettu sankarilliseen asemaan, heidän asemansa ei ole aina ollut hyvä. Tutkija Julia Friedrichin tietojen mukaan Ukrainan armeijassa on raportoitu esimerkiksi seksuaalisesta ahdistelusta. Stereotypioihinkin voi törmätä.

Krimin valtauksen jälkeen naisveteraanit saattoivat kuulla kurjia kommentteja roolistaan sodassa. Friedrich kertoo kuulleensa tapauksesta, jossa bussinkuljettaja irvaili veteraaneille annettua, ilmaiseen kyytiin oikeuttavaa korttia näyttävälle naisveteraanille. Naisen mukaan bussikuski tokaisi: millä ruumiinosallasi osallistuit sotaan?

–  Jotkut naisveteraaneista saivat kuulla menneensä sotaan löytääkseen aviomiehen tai hankkiutuakseen raskaaksi, Friedrich kertoo.

Jos naisten lukumäärä armeijassa jatkaa kasvuaan, Friedrich uskoo sukupuolittuneiden rakenteiden muuttuvan sekä seksuaalisen ahdistelun vähenevän.

Naisten mukanaolo voi parantaa kommunikaatiota siviilien kanssa

Naisten osallistuminen sotaan ei toistaiseksi ole muuttanut sodankäynnin luonnetta. Tutkijan mukaan on kuitenkin paljon näyttöä siitä, että naisten mukanaolo vaikuttaa positiivisesti ainakin rauhanturvajoukkojen toimintaan. Näytön perusteella naiset saattavat kommunikoida paremmin siviiliväestön kanssa.

–  En usko, että naiset sinänsä ovat vähemmän väkivaltaisia tai brutaaleja kuin miehet. Naispuoliset rauhanturvaajat kuitenkin saavat helpommin puheyhteyden paikalliseen väestöön rauhanturvaoperaatioissa. On paljon tutkittua näyttöä siitä, että naisten läsnäolo tekee rauhanturvaoperaatioista tehokkaampia, Friedrich sanoi.

Ukrainan varapääministeri: Vangittuja naissotilaita kidutettu ja raiskattu

Naisia on joutunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen myös sotavangeiksi. Sotavankien vaihtoja järjestävä Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshuk, jolla itselläänkin on armeijatausta, kertoi äskettäin Reutersille vapautettujen naissotilaiden kuvailemasta julmasta kohtelusta venäläisten vankeina. Naissotilaita oli hänen mukaansa vankeina viitisensataa.

–  (Venäläiset) pakottavat heidät seisomaan eivätkä anna heidän istua alas. He ajelevat heidän päänsä ja pakottavat heidät riisuutumaan joka päivä tarkastuksia varten. He nöyryyttävät heitä. Tiedän raiskauksista sekä näin hakattuja selkiä, Vereshtshuk sanoi.

Tästä pääset lukemaan muita Hämeen Sanomien Ukraina-uutisia.

Asiasanat

Menot