fbpx
Uutiset

Naistenvessa onkin neuvottelukeskus

Niitä voisi kuvailla suosituiksi naisten kerhoiksi. Ne ovat myös turvapaikkoja, neuvottelukeskuksia ja paikkoja, joissa tehdään kauaskantoisia päätöksiä.

Nämä jännittävänkuuloiset salaseurat ovat niinkin arkisia paikkoja kuin ravintoloiden naistenvessoja. Leidien toilettien erityisen arvon ovat tajunneet myös monet ravintolanomistajat. Kylppäritilojen nurkkiin on alkanut ilmestyä esimerkiksi sohvia.

Tällaisilla sohvilla jyväskyläläinen etnologian tutkija Heli Niskanen on istunut paljon. Hän on tutkinut naistenvessan saloja niin pro gradussaan kuin viime vuoden lopussa valmistuneessa lisensiaatintyössäänkin.

Niskanen muistiinpanovälineineen vietti useita öitä noin 18-25-vuotiaiden suosimissa ravintoloissa.

– Oletin, että vastaan tulee moderneja naisia, jotka pyörittävät miehiä ja vastustavat perinteisiä rooleja, mutta kävikin toisin, Niskanen nauraa.

– Ravintolan naistenvessassa pidetään yllä yllättävän perinteistä naiskäsitystä. Asenteet ovat sellaisia, ettei miehelle saa sanoa vastaan ja että naisen pitää olla kaunis. Tosin nyt aletaan olla murroksessa: näkyy myös kapinahenkeä ja uudenlaisia ihanteita: osa naisista puhuu oman itsen toteuttamisen puolesta ja vastustaa miesten vietävissä olemista.

Juttu katkeaa vessan ovella

Mutta tervetuloa toilettiin. Illan eri aikoina tunnelmat täällä vaihtelevat.

– Alkuillasta on tungosta. Vessakopeissakin toki käydään, mutta erityisesti katsotaan, miltä meikki näyttää ja onko tukka hyvin. Samalla jutellaan, myös vessakopin oven läpi, Niskanen opastaa.

Jutellaan mistä? Mistä tahansa, mutta ennen kaikkea siitä, mitä salin puolella on tapahtunut – ja päätetään, mitä tapahtuu seuraavaksi. Pitäisikö tanssia, juoda vai lähteä? Pitäisikö miesrintamalla ryhtyä toimenpiteisiin – vai kenties jonkinlaiseen torjuntaoperaatioon? Vessasta voidaan myös kilauttaa kaverille.

Loppuillasta naisten eriö hiljenee. Jonot lyhenevät eikä peilin edessä ole ruuhkaa. Kun humalatila etenee, selkeän huultenrajauksen merkitys vähenee.

– Keskellä iltaa naiset saattavat viipyä vessassa vartinkin. Siellä ollaan niin kauan, että palaverin aihe on saatu käsitellyksi loppuun.

Tähän liittyvät monia ihmetyttävät naisten kimppakäynnit WC-tiloissa. Ei se niin ole, että pissaaminen ilman kaveria ujostuttaisi, vaan kaverille täytyy voida puhua ilman musiikin hälyä ja ei-toivottuja korvia.

– Vietin pari iltaa vessanovien ulkopuolella ja huomasin, että vessaan tullaan ja sieltä lähdetään vaitonaisina. Juttu katkeaa ovella, Niskanen sanoo.

Entä jos mies tulee naisten vyöhykkeelle?

– Kerran yksi mies tuli etsimään tyttöystäväänsä. Kaikki keskustelu loppui, ja naiset olivat aivan hiljaa, kunnes mies lähti.

Sisaryhteisö tarjoaa kehuja ja olkapään

Naistenvessa on sisaryhteisö, joka tarvittaessa kehuu ulkonäköä tai tarjoaa olkapään. Siellä ei puhuta vain omien kavereiden kanssa, vaan muidenkin juttuihin saatetaan pyytää tai tarjota kommenttia. Heli Niskanenkin otettiin naisjengin hoivaavien siipien suojaan.

– Monet rohkaistuivat yön mittaan kysymään, miksi istun yksin sohvalla vessassa ja kirjoitan. Kun kerroin, he pitivät tutkimusta kiinnostavana, Niskanen kertoo.

Tosin monet naiset luulivat aluksi Niskasen tuhertavan paperille jotain ihan muuta kuin vessahavaintojaan.

– Monet päättelivät minulla olevan vaikeuksia poikaystäväni kanssa ja että kirjoitan hänelle rakkauskirjettä vessannurkassa. Minusta pidettiin hyvin huolta: tarjouduttiin hakemaan juotavaa ja kyseltiin, että onhan kaikki varmasti hyvin.

Osaako jokainen nainen vessakäytöksen koodit luonnostaan? Niskasen mukaan ei. Mutta ne, joita naisten vessaparlamentti ei kiinnosta ja jotka käyvät vessassa vain – niin, vessassa – eivät erotu. He tulevat, piipahtavat ja lähtevät.

Heli Niskanen kiinnostui aiheesta, koska koki itsekin olevansa osittain ulkopuolinen.

– Olin kerran kahden ystäväni kanssa baarissa, ja menimme vessaan. En halunnut ahtautua samaan koppiin heidän kanssaan, jolloin kaveri kommentoi, etten ole oikea tyttö, Niskanen hymähtää. (HäSa)

Menot