fbpx
Uutiset

Näkökulma: Ei enää vain sota-ajan työkalu – korona ja varautuminen maahantulolla painostamiseen laskeneet kynnystä valmiuslain käyttämiseen

Valmiuslaki antaa viranomaisille järeimmät mahdolliset keinot toimia poikkeustilanteissa. Koronakriisi ja hybridivaikuttaminen ovat tekemässä siitä myös rauhan ajan työkalun, kirjoittaa Lännen Median Jussi Orell.
Valmiuslakiin on turvauttu koronan torjunnassa kahdesti. Sitä hyödynnettiin esimerkiksi Uudenmaan sulkemisessa keväällä 2020. Kuva: Mauri Ratilainen

Hallituksen tiedotustilaisuus maanantaina 16. maaliskuuta 2020 jää historiaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo Suomen olevan poikkeusoloissa ja turvautuvan valmiuslakiin koronakriisin taltuttamiseksi. Dramatiikkaa on vähemmän vajaa vuosi myöhemmin, kun sama toistuu.

Jo ensimmäisen valmiuslakiin turvautumisen jälkeen virisi keskustelua siitä, turvauduttiinko valmiuslakiin liian herkästi ja olisiko pärjätty normaalitilojen lainsäädännöllä. Lokakuussa 2020 eli noin viisi kuukautta ennen seuraavaa kertaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kuvaili Iltalehdessä, ettei poikkeusolojen julistaminen ja sitä myöten valmiuslaki ole todennäköisiä vaihtoehtoja toisin kuin keväällä 2020, jolloin viruksen käyttäytymistä ei vielä tunnettu. Hallitus oli lisäksi justeerannut tavanomaista lainsäädäntöä epidemian torjuntaan paremmin soveltuvaksi. Vaan kuinkas sitten kävikään?

– Kaksi vuotta sitten kenellekään ei tullut mieleenkään, että valmiuslakia sovellettaisiin rauhan aikana. Ensimmäinen kerta oli perusteltu, mutta toinen kerta meni perustuslakivaliokunnasta läpi, koska asiantuntijat antoivat sen mennä. Toisella käyttökerralla kynnys laskettiin todella matalalle, luonnehtii julkisoikeuden yliopistonlehtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Osa kunnista hyödynsi valmiuslakia ensimmäisenä koronakeväänä innokkaasti turvautumalla myös pykälään 108, jota eduskunta ei ollut edes ottanut käyttöön (LM 23.9.) Kyseinen pykälä antaa kunnille mahdollisuuden siirtää valtuuston päätösvaltaa alemmille tasoille kriisitilanteessa.

Koronantorjuntaa selvittänyt Onnettomuustutkintakeskus havaitsi, että parikymmentä kuntaa oli epidemian ensimmäisessä aallossa perustellut toimivallan siirtoja pykälällä, joka ei ollut voimassa. Otkes ei kuitenkaan nostanut asiaa esille kesäkuussa julkaistussa raportissaan, koska siitä ei ollut aiheutunut merkittävää haittaa. Valmiuslaista oli sen sijaan aktivoitu muun muassa terveydenhoitoyksiköiden toimintaan ja oleskelurajoituksiin liittyviä pykäliä.

Hybridiuhkat kyseenalaistavat kansainväliset sopimukset

Nykyinen valmiuslaki tuli voimaan loppuvuodesta 2011. Uudistuksen tarkoituksena oli saattaa laki perustuslain vaatimukset täyttäväksi sekä ajanmukaistaa poikkeusolojen toimivaltasäännökset. Oikeusministeriön selvityksessä vuonna 2016 kuvailtiin uuden valmiuslain eroavan sääntelytavaltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan merkittävästi aiemmasta, joka oli tullut voimaan ennen nykyistä perustuslakia.

Lakiin turvautumisen ehtona olevat poikkeusolot määritellään lyhennetysti näin: Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen rinnastettava hyökkäys tai sen uhka, yhteiskunnan välttämättömät toiminnot vaarantava tapahtuma tai uhka, erityisen vakava suuronnettomuus ja erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava vaarallinen tartuntatauti.

Suoraa viittausta nykyaikaisiin hybridiuhkiin laista ei löydy, mutta jatkossa voi löytyä. Siitä on pitänyt huolen Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka Puolan rajalle organisoimallaan operaatiolla. Maahanpyrkijöiden joukkokuljetukset ovat herättäneet keskustelun siitä, olisiko Suomella valmius toimia, jos vastaava koettaisiin esimerkiksi itärajalla. Maistiaisia saatiin syksyllä 2015, kun rajan yli alkoi tulla turvapaikanhakijoita.

Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan eri keinoin tapahtuvaa vieraan valtion vaikuttamista, jolla pyritään horjuttamaan toisen maan tai yhteisön, kuten EU:n sisäistä vakautta.

Lainsäädäntöön halutaan keino, joka mahdollistaisi kansainvälisistä sopimuksista irtaantumisen väliaikaisesti silloin, jos Suomeen kohdistuu organisoitu laaja maahantulo-operaatio. Viranomaiset voisivat tällöin sulkea rajat kokonaan ja olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia. Kyse olisi järeästä toimenpiteestä, minkä vuoksi kirjaus siitä istuu poikkeusolojen lakiin, johon turvautumiseksi on haettava lupa eduskunnalta.

Suomi tapaa korostaa EU:n yhtenäisyyttä, mutta tällä hetkellä se pikemminkin horjuttaa sitä, koska keinot vastata ihmisvirtojen ohjailuun ovat muita maita heikommat.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Viranomaiset olivat turvapaikanhakijoita vastassa Sallan raja-asemalla tammikuussa 2016. Itärajan yli tulleen tulijavirran arveltiin olleen Venäjän organisoima. Kuva: Pekka Aho

Viranomaiset olivat turvapaikanhakijoita vastassa Sallan raja-asemalla tammikuussa 2016. Itärajan yli tulleen tulijavirran arveltiin olleen Venäjän organisoima. Kuva: Pekka Aho

Jako vain normaalitilaan ja poikkeusoloihin kankea

Valmiuslain ensimmäistä soveltamista kuvailtiin keväällä 2020 koeponnistukseksi ja korostettiin, ettei kynnys lakiin turvautumiseksi saa laskea liikaa. Vaikka valmiuslaki tuskin on jatkossakaan laki muiden joukossa, kynnys sen käyttämiseen on jo madaltunut ja käyttömahdollisuudet laajenevat mahdollisten uusien kirjausten seurauksena.

Yliopistonlehtori Muukkonen pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että järeimmät valtuudet kootaan tiettyyn lakiin, jonka asetukset alistetaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja täysistunnon arvioitaviksi. Muukkonen pitää silti jakoa vain normaalioloihin ja poikkeusoloihin juridisesti kankeana.

– Niiden välissä on paljon välimuotoja, hän toteaa.

Esimerkiksi Muukkonen nostaa hoitotakuun, josta ei koronan takia voida pitää kiinni, mutta jonka laiminlyönti rikkoo lakia. Hän muistuttaa perustuslain edellyttävän, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Huomio on tärkeä. Lakien uskottavuuden kannalta on olennaista, että niiden noudattaminen on mahdollista.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kirjoittaja Kuva: Joel Maisalmi

Kirjoittaja Kuva: Joel Maisalmi

Kovien aikojen laki

Nykyinen valmiuslaki vuodelta 2011.

Antaa viranomaisille toimivaltuudet sotatilassa sekä eräissä muissa poikkeusoloissa.

Keskittää valtaa alueilta hallitukselle ja ministeriöille.

Käyttäminen edellyttää presidentin ja hallituksen toteamia poikkeusoloja.

Laki on kokoelma asetuksia, joiden aktivoinnista vastaa eduskunta kunkin osalta erikseen määräajaksi.

Poikkeusolot voivat olla voimassa enintään puoli vuotta kerrallaan.

Menot