Uutiset

Näkökulma: Korona rikkoo hoitotakuun rajat – Varatusta ajasta kannattaa pitää kiinni myös koronan toisessa aallossa

Hallitus myönsi viimeisimmässä lisätalousarviossa yli 400 miljoonaa hoitovelan eli kasvaneiden jonojen purkamiseen. Viivästyvät hoidot lisäävät sairaanhoitopiirien kustannuksia sekä hoitoa odottavan ihmisen huolta ja murhetta, kirjoittaa Lännen Median toimittaja Minna Akimo.
Koronakriisi on kasvattanut hoitojonoja muun muassa hammashuollossa. Kuva: SINI LUKKA
Koronakriisi on kasvattanut hoitojonoja muun muassa hammashuollossa. Kuva: SINI LUKKA

Koronatapaukset ovat olleet jälleen nousussa, mutta sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on noin kolmekymmentä, joista alle kymmenen on tehohoidossa.

Heti korona-aallon ensimmäisessä vaiheessa THL ja Lääkäriliitto alkoivat puhua hoitovelan kasvusta eli hoitojonojen pitenemisestä ja siitä, että ihmisille elintärkeät hoidot viivästyvät, eikä tilanne ole siitä muuttunut nyt syksylläkään. Myös Sydänliitto kertoi huolensa, etteivät sydänvaivoja potevat ihmiset hakeudu hoitoon, vaikka sille olisi tarvetta.

Keskiviikkona toimittaja Maria Veitola kertoi Instagram-päivityksessään odottaneensa leikkaukseen pääsyä yhdeksän kuukautta. Hän kritisoi myös siitä, ettei ollut saanut tietoa siitä, miten hänen tilanteensa leikkausjonossa etenee.

Hoitotakuun mukaan potilaan pitäisi päästä hoidettavaksi kuuden kuukauden sisällä.

Veitola muistutti aiheellisesti, että pitkien jonojen takana on ihmisiä, jotka odottavat tietoa siitä, miten heidän tilanteensa etenee. Se ei ole pieni pyyntö, sillä vakavan sairauden ja epätietoisuuden kanssa eläminen on raskasta.

Lääkärilehden tuoreessa numerossa Oulun yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo, että koronaepidemia on kasvattanut yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneiden määrän lähes nollasta tuhanteen potilaaseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Korpelainen arvioi lehden artikkelissa, että hoitovelan taloudellinen arvo on noin 20 miljoonaa euroa.

Sama tilanne on myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa yli puoli vuotta hoitojonossa odottaneiden määrä on noussut vajaasta tuhannesta potilaasta reiluun neljään tuhanteen potilalaiseen. Jonossa olevien ihmisten määrä on siis viisinkertaistanut.

Hoitovelka ei koske vain erikoissairaanhoitoa, vaan myös muita erikoisaloja, kuten suun ja hampaiden terveydenhoitoa. Koronaepidemian alussa esimeriksi jo varatut hammaslääkäriajat peruttiin ja nyt uusia aikoja joutuu odottamaan ties kuinka pitkään.

Koronakriisin aikana myös neuvolakäynnit ja perusterveydenhuollon avokäynnit ovat vähentyneet.

Sairaanhoitopiireillä on vastuunsa järjestää hoitoprosessit siten, että jonot saadaan purettua ja alueen asukkaat pääsevät ajoissa tutkimuksin ja mahdollisiin jatkotutkimuksiin.

Viimeisimmässä lisätalousarviossaan hallitus myönsi kunnille 450 miljoonaa euroa yksistään hoitovelan purkamiseksi.

Lääkärin apua tarvitsevan on syytä pitää varatusta lääkäriajastaan kiinni, eikä siirtää sitä tuonnemmaksi koronatartunnan pelossa. Hoitojonossa roikkuvan kannattaa myös soittaa suoraan sairaalaan ja kysyä, missä mennään.

Päivän lehti

19.10.2020

Fingerpori

comic