Uutiset

Näkökulma: Marraskuun alku toi gallupjytkyn – Perussuomalaisten etumatka kasvaa ja pääministeripuolue valahtaa yhä alemmas

Oppositio porskuttaa gallupeissa. Se ei ole ihme, sillä hallituksen alkutaival ei ole ollut erityisen näyttävä, kirjoittaa Lännen Median politiikan toimittaja Anita Simola.
Antti Rinne ja Jussi Halla-aho väittelivät muun muassa maahanmuutosta Naantalin Kultaranta-keskusteluissa kesäkuussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Antti Rinne ja Jussi Halla-aho väittelivät muun muassa maahanmuutosta Naantalin Kultaranta-keskusteluissa kesäkuussa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Ylen tuorein puoluegallup antoi marraskuun aamuun heräävälle kansalle aikamoisen jytkyn. Se kertoo, että perussuomalaiset on ottanut kovan riuhtaisun eteenpäin ja tehnyt pitkän hajuraon seuraavaan puolueeseen.

Perussuomalaisten kannatus on jo 23 prosenttia. Pääministeripuolue sosiaalidemokraatit saa sen sijaan jobinpostia. Puolue on menettänyt kannatustaan, sillä se on nyt 13,9 prosenttia. Lokakuun mittauksesta on tultu alas 1,7 prosenttiyksikköä.

Mitä, mitä, kysyvät he, jotka ennustivat, että suurten puolueiden aika on ohi Suomessa. Onhan maalailtu, että Suomessakin mennään hyvää vauhtia järjestelmään, jossa on vain pieniä ja keskisuuria puolueita. Nyt tuo teoria näyttää heittävän kuperkeikkaa. Perussuomalaiset on siellä, missä ennen vanhaan paistattelivat päivää niin kokoomus, keskusta kuin demaritkin, kukin vuorollaan.

 

Vaikka perussuomalaisten vauhti on reippaasti yli 20 prosentin paremmalla puolella, voi gallupissa nähdä kehityksen, joka on ollut vallalla jo pitkään Länsi-Euroopassa.

Vanhat perinteiset puolueet jäävät uusien, eli vihreiden ja perussuomalaisten kaltaisten puolueiden väliin. Kyseessä on selkeä polarisaatio.

Pitkän linjan politiikan tutkija Pertti Timonen tokaisi uutisen nähtyään Lännen Medialle, että luvut ovat käsittämättömät. Pienen tauon jälkeen hän kuitenkin korosti, että linja on täysin muun Euroopan suuntainen. Se vain rantautuu Suomeen hiukan hitaammin.

 

Gallupin toinen yllätys onkin se, että vihreät on pyyhältänyt demareiden ohi. Vihreiden kannatus oli nyt 14,2 prosenttia. Luvussa on pientä laskua edellisestä mittauksesta, mutta niin vain se on pääministeripuolueen edellä.

Muistan, miten keskustan puoluetoimistossa katseltiin gallup-lukuja silmä kovana pari vuotta sitten. Siellä oltiin tyytyväisiä, että ero vihreisiin oli säilynyt vielä jonkinlaisena, vaikka oma kannatus tulikin alas. Sittemmin vihreät on mennyt keskustan ohi ja nyt myös sdp:n.

Ylen mittauksessa kakkossijalla on toinen oppositiopuolue kokoomus 17,3 prosentin kannatuksellaan.

 

Keskusta vaihtoi syyskuussa näyttävästi puheenjohtajaa. Nuori Katri Kulmuni otti ohjat. Kannatus on nyt 12,9 prosenttia. Sija on viides.

Suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Keskustaväki voi huokaista helpotuksesta, ettei kannatus ainakaan ole lähtenyt alaspäin. Odotukset ovat suuret, mutta Kulmuni on ehtinyt olla remmissä vasta pari kuukautta. Hiukan näkyvämpää otetta häneltä kaivattaisiin kovan puheenjohtajataiston jälkeen.

 

Perussuomalaisten kannattajiksi on valunut väkeä monesta ryhmästä. Hallitus on tosin vielä alkutaipaleella, mutta kovin näyttäväksi ei ensimmäistä puolta vuotta voi sanoa parhaalla tahdollakaan. Syitä löytyy jokaiselle: talouskehitys huolettaa, mitä aktiivimallin tilalle eikä ilmastomuutoksen torjuntaan ei ole tartuttu tarpeeksi jämäkästi.

Hallitustyön puolustelijat ovat oikeassa siinä, ettei isoja esityksiä ole vielä ehtinyt tulla eduskuntaan. Tämäkin on totta. Mutta on hyvä muistaa, että edellisessä hallituksessa vetovastuussa olleen keskustan kannatus ei tullut näin ryminällä alas. Kun hallitus oli istunut puolitoista vuotta, kannatus oli vielä yli 20 prosentin.

 

Uusi ilmiö puolueiden kannatuskartassa on tullut todennäköisesti jäädäkseen. Avainasemassa ovat nuoriso ja nuoret aikuiset. Tuntuma on, että nämä ryhmät haluavat muutoksia nopeasti. Vanhakantainen asioiden vuosien vitkuttelu on heille vierasta.

Tästä ovat todisteena kansalaisaloitteet, joita tehtaillaan ennätystahtia.

Yhdeksi syyksi on tarjottu sitä, että kodit ovat epäpoliittisempia kuin ennen. Varmasti totta. Monetkaan nuoret eivät tiedä, mitä puoluetta vanhemmat äänestävät puhumattakaan siitä, millaista poliittista väriä heidän vanhempiensa koti edusti.

Onko niin, että politiikasta puhuminen on jäänyt iltaisin tosi-tv-ohjelmien ja sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan varjoon?

Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi