Uutiset Helsinki

Näkökulma: Vaalien jälkeen tehdään neljän puolueen hallitusta heikon mandaatin turvin ja eduskuntaan nousee paljon tuntemattomia

Kun on kaksi yötä eduskuntavaaleihin, niin on todennäköistä, että vaalituloksesta tulee hyvin erikoinen. Puoluekannatus sirpaloituu ja hallitusneuvottelut aloitetaan ilmeisesti heikon mandaatin turvin. Eduskunnasta putoaa ennätysmäärä ministerejä ja eduskuntaan nousee paljon tuntemattomia henkilöitä, kirjoittaa talouden ja politiikan toimittaja Kirsi Turkki
Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi

Olisi jo lähes ihme, jos joku eduskuntapuolueista yltäisi yli 20 prosentin kannatukseen. Eri mittausten perusteella sdp voittaa vaalit ensimmäisen kerran 20 vuoteen, mutta saa kovin heikon mandaatin. Puolueen johtoasema on kaventunut mittausten edetessä. Alle 20 prosentin kannatus olisi huono tulos johtavalle oppositiopuolueelle ja mutkistaisi merkittävästi hallitusneuvotteluja.

Lännen Median vaaliasiantuntija, eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä pohti torstaina omassa kirjoituksessaan, että Ylen gallupin jälkeen kaikki on mahdollista. Siis myös se, että perussuomalaiset on suurin puolue. Vaalivoitto vaatisi tietysti uinuvien äänestäjien saamisen uurnille ennätyksellisen vilkkaasti.

Tutkimusjohtaja Jukka Manninen Ellun Kanoista ei Talouselämän haastattelussa usko, että perussuomalaiset voisi kiilata sdp:n ohi.

Ilmastonmuutos ja maahanmuutto

Vaalitulos nähdään sunnuntai-iltana, mutta jälkipelejä käydään jo. Mitä perussuomalaiset teki oikein ja muut väärin?

On selvää, että kansalaiset alkoivat pelätä ilmastonmuutoksen vaikuttavan liikaa heidän omaan elämäänsä. Kaikenlainen keskustelu autoilun tai lihan syönnin rajoittamisesta on satanut perussuomalaisten laariin. Hallituspuolueiden vakuuttelut siitä, että ilmastonmuutosta torjuvat toimet eivät saa lisätä eriarvoisuutta, eivät tehonneet.

Yhtä selvää on, että kevään 2019 vaalit ovat maahanmuuttovaalit. Vyöry alkoi joulun aikoihin, kun Oulussa tehdyt alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset tulivat julki.

Vaalikeskustelujen teemat ja kansallisen edun painottaminen ovat nostaneet perussuomalaisia. Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että Halla-ahon lisäksi äänessä ovat hyvin vähän olleet muut puolueen kellokkaat, joiden suusta on joskus aiemmin kuultu sammakoita.

Keskustassa ja kokoomuksessa arvioidaan puheenjohtajaa

Hoivavaalit näistä tuli erityisesti kokoomukselle. Hoitajamitoitus-keskustelu näyttäisi osaltaan katkaisseen kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon lupaavan tien Suomen pääministeriksi. Jos kokoomus putoaa alle viime vaalien 18,2 prosentin tuloksen, alkavat keskustelut puheenjohtajan asemasta.

Pääministeripuolue keskusta kärsi rökäletappion vuonna 2011. Silloin kannatus oli 15,8 prosenttia ja paikka oppositiossa. Jos tulos putoaa nyt alle 15 prosentin, keskustalla tuskin on kiinnostusta osallistua hallitusneuvotteluihin. Puheenjohtajan vaihdoskin on edessä.

Kukaan ei halua vuoden 2011 sotkua

Hallituksen kokoaminen alkaa epävirallisesti heti vaali-illan jälkeen. Viralliset hallitustunnustelut alkavat lähellä vappua.

On muisteltu paljon vuoden 2011 hallitusneuvotteluja. Silloin niukasti yli 20 prosentin vaalituloksen saanut kokoomus kokosi Jyrki Kataisen (kok.) johdolla kaksi kuukautta uutta hallitusta. Kataisen, sittemmin Alexander Stubbin (kok.) kuuden puolueen six pack-hallitus on leimattu kaikkien aikojen huonoimmaksi hallitukseksi.

Varoittava esimerkki on muistissa kaikilla. Samanlaista sekamelskaa ei halua kukaan, mutta hyvä kysymys on, kuinka se vältetään. Vähintään neljä puoluetta ilmeisesti tarvitaan, että hallituksella on eduskunnassa riittävä enemmistö. Tähän mennessä muut suuret puolueet ovat pitäneet hyvin epätodennäköisenä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa.