Uudessa vammaispalvelulaissa on keskeistä yhdenvertaisuuden ja osallisuuden turvaaminen. Se edellyttää muun muassa esteetöntä elinympäristöä.
Uutiset

Näkövammaiset vanhukset ja autistiset nuoret ovat olleet väliinputoajia – Heidänkin asemansa parantuu vammaispalvelulaissa

Kymmenen vuotta valmisteltu vammaispalvelulaki on viimein eduskunnassa. Vammaisjärjestöt toivovat, että sote-uudistuksen mahdollinen viivästyminen ei viivästytä vammaispalvelulakia.

Vammaisjärjestöt ovat tyytyväisiä, että kymmenen vuoden ajan valmisteltu esitys uudesta vammaispalvelulaista etenee viimein eduskuntaan. Kaikki ovat myös sitä mieltä, että laki pitää saada valmiiksi tällä hallituskaudella.

Nyt lakiesityksessä mainitaan vammaispalvelulain kytky sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja uuteen asiakas- ja potilaslakiin. Tässä kuussa varmistui, että asiakas- ja potilaslakia ei ehditä käsitellä tämän hallituskauden aikana, vaan se siirtyy vaalien yli. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja tulevien maakuntien aloittamisessa on vielä myös epävarmuutta. Vammaisjärjestöissä toivotaan, että lakiesitys muotoillaan niin, että vammaispalvelulaista päätetään, vaikka sote-uudistus viivästyisikin.

 


Autistisille ihmisille tukihenkilö on apuväline

Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä ja Kehitysvammaliitto järjestivät eduskunnan Pikkuparlamentissa tiistaina vammaispalvelulaista tilaisuuden, jossa eri vammaisjärjestöjen edustajat saivat kommentoida lakiesitystä.

Järjestöjen edustajat olivat pääosin tyytyväisiä lakiesitykseen, joka tuo heidän mielestään paljon parannuksia vammaisten palveluihin ja arkeen.

Uudessa laissa sovitetaan yhteen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki ja uusi laki koskee yhdenvertaisesti eri tavoin vammaisia henkilöitä. Lakiesityksessä ei siis lähdetä diagnoosista tai henkilön iästä, vaan palvelun tarpeesta. Nykyisin ongelmana on ollut, että on väliinputoajaryhmiä, jotka eivät ole saaneet vammaispalvelulain mukaisia etuja.

Noin prosentilla Suomen väestöstä eli noin 155 000 ihmisellä on autismikirjon häiriö eli neurobiologinen kehityshäiriö.

– Heistä 30 prosenttia on myös kehitysvammaisia. Ne loput 70 prosenttia ovat nykylain aikana kuuluneet väliinputoajaryhmään. He ovat esimerkiksi nuoria, jotka autismikirjon takia ovat syrjäytyneet, kertoi Autismi- ja aspergerliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.

Parviaisen mukaan autismi- ja aspergerliitto on korostanut lakiesityksen kohtaa valmennuksesta ja tuesta.

– Meidän edustamillemme ihmisille apuväline ei ole näkyvä apuväline, vaan tukihenkilö, joka lähtee vaikka ulos.

 


Päivätoiminta pitää järjestää kodin ulkopuolella

Sari Kokko Näkövammaisten liitossa on myös tyytyväinen, että palveluntarve ei enää uudessa laissa perustu diagnoosiin ja ikään.

– Suomessa on 60 000 näkövammaista ja heidän keski-ikänsä on liki 80 vuotta. Iäkkäiden näkövammaisten pitää saada vammaispalvelut, eikä niin, että he eivät saa palveluita, koska näkövamma katsotaan ikääntymisen tuomaksi vaivaksi.

Lain tarkoituksena on muun muassa toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa ja edistää itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta.

– Nykyisin osallistuminen on näennäistä. Näkövammainen on näennäisesti mukana, mutta todellisuudessa viranhaltijat usein päättävät palveluista, Kokko sanoo.

Kehitysvammaliiton kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala on tyytyväinen, että hallituksen esityksessä mainitaan, että kehitysvammaisten päivätoiminta järjestetään muualla kuin kotona.

– Päivätoimintaan on kunnissa kohdistunut leikkauksia, ja se on siirretty ihmisten asuinympäristöön. Tilanne ei voi olla niin, että on ihmisryhmä, joka on koko ajan samojen neljän seinän sisällä.

Kaikki pitivät tärkeinä, että välttämättömät palvelut ovat maksuttomia. Valmisteilla oleva asiakasmaksulaki aiheutti jonkin verran epävarmuutta asiakasmaksujen vaikutuksesta toimeentuloon.

 


Oikeusturvan heikkeneminen pelkona

Joitakin huolenaiheita vammaisjärjestöillä oli nykyisessäkin lakiesityksessä. Esimerkiksi he pelkäsivät oikeusturvan heikkenevän, koska valituslupa subjektiivisiin palveluihin on haettava korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

– Henkilökohtaisen avun niin sanottu voimavaraedellytys eli kyky tehdä valintoja asettaa vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan palvelujen saamisessa, Susanna Hintsala arvostelee.

Hänen mukaansa lakiesityksessä pitäisi tarkemmin määritellä myös tuettu päätöksenteko. Tuetussa päätöksenteossa vammaisella henkilöllä on tukena päätöksenteossa puolueeton henkilö tai puolueettomia henkilöitä, kun hän tekee palveluihinsa liittyviä valintoja.

Tuoreimpia artikkeleita