Uutiset

Nämä jutut on kuultu ennenkin

Tuntuu ihan siltä kuin näitä juttuja olisi kuullut ennenkin. Täällä sanomalehden toimituksessa kuuluu seurata päivänkohtaisia asioita ja verrata niitä edellisiin vastaaviin kokemuksiin. Jos muisti pettää, arkisto auttaa.

Eduskuntavaalien jälkeen tasavaltaan hierotaan uusi hallitus. Prosessin aikana kuuluu asiaan kuvata käsissä olevaa tilannetta.

Lähtökohtana on tietysti se, että maa on huonossa jamassa eikä vanha hallitus ole osannut tehdä mitään oikein. Uskotellaan, että nyt lähdetään pohjalta liikkeelle.

Ennen uuden hallituksen syntyä siihen aikovat poliitikot hokevat olevansa ”poikkeuksellisen vakavien haasteiden edessä”. Toisen mielestä ”mittavat ongelmat” suorastaan huutavat ratkaisuja ja ratkaisijaa.

Unohtaa ei sovi myöskään tuttua väitettä, jonka mukaan ”Suomi on juuri nyt ennen näkemättömän murroskauden kynnyksellä”.

Jonkun mielestä ”perusturva on aivan onnettomassa jamassa” ja kansalaisten ”eriarvoisuus syvenee”.

Kun näihin vielä lisätään, että ”inflaatio on ryöstäytynyt hallitsemattomaksi” ja ”köyhyys lisääntyy”, maamme koko kuva onkin valmis ja pelastajaansa vailla.

Jos vähän vilkaisee ympärilleen, toista tietää. Suomen keväässä ei ihan perimmäiseltä kurjuudelta näytä. Kansallinen itsetuntokin on koko lailla kohdallaan juuri voitetun kiekkomestaruuden ansiosta.

Moottoriteillä ei juuri alle parinkymmenen tuhannen euron autoa tule vastaan, marketin filetiskillä on jatkuva jono. Kesän lomamatkat on myyty lähes loppuun ja kulutustavarakauppa käy kiihkeänä.

Kansalaiset luottavat toimeentuloonsa, rohkenevat ottaa lainaa ja nauttia vauraudestaan.

Pian vapulta tehdyt toukotyötkin ovat saaneet oikein sopivasti vettä eli satonäkymätkin ovat toistaiseksi rohkaisevia, kohtalaisen hyvällä tolalla.

On toki köyhiäkin, kaikki eivät ajele uusilla autoilla, eivät matkaile eivätkä mässäile.

Köyhyyskin on suhteellista. 2010-luvun köyhyys on erilaista kuin joskus ennen. Kenenkään ei tarvitse elää räystästipussa tai mennä nälissään maate. Yhteiskunnan turvaverkko takaa vähimmäistarpeet, leipäjonoista huolimatta.

Mutta politiikkojen on hyvä puhua myös köyhistä ja köyhyyden kitkemisestä, sellainen aateloi valtapyrkimykset.

Kun hallituksen kätilöinti on kuumimmillaan menossa, tutut puheet tulevasta suuresta, lähes mahdottomasta tehtävästä kuuluvat asiaan. Siitä johtuvat nämä kerta toisensa jälkeen toistettavat puheet.

Kyseessä on hienosti ranskalaisittain sanottuna déjà vu -ilmiö. Se selitetään entiselämyksenä, kun nykyhetki koetaan joskus aiemmin eletyltä.

Kun lähtötilanne maalataan tarpeeksi synkäksi, kansa katsoo luottavaisesti tuleviin pelastajiinsa. Sellainen luottamus antaa ikään kuin oikeuden tehdä ikäviäkin päätöksiä, yleisen edun nimissä. Se selittää myös tulevia epäonnistumisia.

Vanha vertaus politiikan ja makkaran teon yhtäläisyyksistä pitää paikkansa. Kumpaakaan ei pidä näyttää kansalle.

On viisasta tuoda vasta lopputulos näytteille, sekin hiukan tuunattuna.

Päivän lehti

28.1.2020