Uutiset

Nato ei ole vain pahan päivän turva

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Nato-jäsenyys on aito tulevaisuuden vaihtoehto. Mahdollinen liittoutuminen edellyttää laajaa kansalaismielipiteen tukea. Sellaista tukea ei toistaiseksi ole olemassa.

Tuoreimman mielipidemittauksen mukaan selvästi yli puolet suomalaista, 55 prosenttia, vastustaa Nato-jäsenyyttä. Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan vastustus on vähentynyt viime vuoden kesäkuusta. Tuolloin vastustajia oli 64 prosenttia.

Vuonna 1998 Suomen Gallupin mittauksessa vastustajia oli alle puolet eli 48 prosenttia kansalaisista.

Nato-jäsenyyden kannattajia on tuoreimman kyselyn mukaan 26 prosenttia, kun vastaava luku oli viime helmikuussa 23.

Kansalaisten Nato-mielipiteet vaihtelevat jonkin verran, mutta perusvirta suhtautuu vahvasti varauksellisesti liittoutumiseen. Syytkin ovat hahmotettavissa.

Suomen Gallup kysyi Helsingin Sanomien toimeksiannosta perusteita, joiden nojalla kansalaiset Nato-kantansa määrittelevät. Aikanaan esimerkiksi Irakin sota lisäsi kansalaisten Natoa koskevaa epäluuloa.

Nato-kriittisyys todennäköisesti hiljalleen vähenee, jos maailmantilanteessa ei tapahdu uusia mullistuksia. Lisäksi kansalaiset luottavat asiassa päättäjiinsä kuten Ylen tv-uutisten lokakuussa julkaistusta kyselystä ilmeni.

Nato-keskustelussa on rehellistä puhua Venäjän uhkasta, vaikka sellaista ei näköpiirissä olekaan, varsinkaan, kun Venäjä on sitoutunut Natoon jopa Suomea syvemmin.

Jos Venäjä jonakin harmaana aamuna uhkaisi, suomalaisten Nato-vastustus romahtaisi. Nato on pahan päivän turva myös monille sellaisille, jotka syvän rauhantilan vallitessa vakuuttavat vastustavansa jäsenyyttä jykevällä vakaumuksen rintaäänellä.

Nato on kuitenkin muutakin.

Kansalaiset pitävät Helsingin Sanomien kyselyn mukaan Suomen vaikutusmahdollisuuksien kasvua tärkeänä Nato-perusteena.

Suomella olisi mitä ilmeisimmin uutta vaikutusvaltaa Naton jäsenenä, myös omaa turvallisuutta koskevaa. Mutta tarkemmin mitä ja millaista? Sen avaamiseen tarvitaan asiallista ja informatiivista keskustelua, jonka vetäjiksi kaivataan muitakin kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan veteraaneja.

Naton kannatusta lisäisi myös se, jos saataisiin takeet, että Suomi sotilasliiton jäsenenä voi itse päättää mihin konflikteihin maa menee rajojensa ulkopuolelle. On ristiriitaista, että vahvasti kansainväliseen rauhanturva- ja kriisinhallintatoimintaan sitoutuneen Suomen kansalaiset eivät ilmeisesti haluaisi poikiaan ja tyttöjään vieraille maille.

Suomalaisille näyttävät kelpaavan rusinat pullasta, mutta yhteistä vastuuta haluttaisiin kantaa vain niissä tapauksissa, jotka itselle sopivat. Todellisuudessa liittoutuminen perustuu aina vastavuoroisuuteen. Jos on halua ottaa turvaa itselle, pitää sitä antaa myös muille.

Päivän lehti

22.1.2020