Uutiset

Nato-linja poliitikkojen päänsärky

Ensi kevään eduskuntavaaleista ei ole tulossa Nato-vaaleja.

Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Liittoutumattomuus ei kuitenkaan enää ole kiveen hakattu itsestäänselvyys. Liittoutumisen mahdollisuus on sen rinnalla ja kirii ennen pitkää ohi.

EU-yhteistyö ja kumppanuus Naton kanssa ovat sunnuntaina lippujuhlapäiväänsä viettäville puolustusvoimille arkipäivää ja tulevaisuutta.

Puolustusvoimien sotilaiden tehtävä on toimia poliittisten päätöksentekijöiden antamien suuntaviivojen mukaan. Tulkinnanvaraan tai hapuiluun ei ole varaa. Pitkäjänteisyyttä Suomelta edellyttävät myös sen kansainväliset kumppanit.

Yhdysvaltain puolustusministeriön poliittinen alivaltiosihteeri Ryan Henry ei hoputa Suomea Natoon, vaan toivoo Ruotuväki-lehden mukaan Suomelta asiassa omia päätöksiä.

Korkean amerikkalaisvirkamiehen maltillinen toive kuvastaa kansainvälisiä reaktioita Suomen valintoihin.

Aivan kaikki ei Natossakaan kuitenkaan suju Yhdysvaltain pillin vihellyksen mukaan. Muut Nato-maat tyrmäsivät sen yhdessä Britannian kanssa tekemän laajennetun rauhankumppanuuden aloitteen. Suomessa aloite ehdittiin jo ottaa avosylin vastaan, vaikka kysymys oli pahoin keskeneräisestä asiasta.

Itäisen Keski-Euroopan maiden liittyminen Natoon on muuttanut puolustusliittoa tavalla, jota Suomessa ei ole vielä osattu arvioida. Syytä olisi.

Liittoutumisesta päättäminen on poliitikkojen päänsärky, johon saa helpotusta, jos löytyy taitoa ja valppautta lukea ajan merkkejä ja ennen muuta turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksia.

Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan jotakin aivan muuta kuin hedelmätöntä juupas-eipäs -kiistelyä, johon on kaikkien helppo ottaa kantaa, mutta joka ei johda mihinkään.

Ensi kevään eduskuntavaaleista ei ole tulossa Nato-vaaleja.

Eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd.) esittämä arvio, jonka mukaan ”turvallisuuspolitiikka on liian suuri asia, että se pantaisiin palloteltavaksi kyllä tai ei -tyyliin” on selväjärkinen, vaikka se ehdittiinkin hätäpäisesti torjua muka keskustelun tukahduttamisyrityksenä.

Lipponenhan peräsi Kalevan haastattelussa poliitikoilta asiapuhetta. Hänen mukaansa on vaarana, että vaaleihin mennään tärkeässä asiassa sammutetuin lyhdyin.

Nato-keskustelua tarvitaan, mutta ei mitä tahansa, vaan asialliseen ja kiihkottomaan paneutumiseen perustuvaa vaihtoehtojen pohdintaa.

Vasemmistoliitto ja vihreät tekivät odotetun Nato-kielteiset linjanvedot, joiden perusteena Paavo Lipposen mukaan oli se, että Naton vastustaminen on Suomessa ehto älymystöön kuulumiselle kuten hän perjantain Turun Sanomissa vinoili.

Keskusta kiiruhti jo ennen puoluekokoustaan naulaamaan entisen pidättyväisen Nato-linjansa. Keskustan kunniaksi on luettava se, että puolueen puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen painottaa sentään Naton tarkkaa seurantaa. Kokonaan keskustalaisetkaan eivät halua kelkasta pudota.