fbpx
Uutiset

Nauru on luonnonvara joka vähenee, muttei lopu

Ilo ja positiivinen mieli saavat aikaan tyytyväisyyttä ja vaikuttavat siihen, miten ihminen kohtaa vaikeuksia.

– Ajattelen niin, että emme ole oman onnemme seppiä, mutta olemme oman iloisuutemme seppiä, naurukouluttaja Vesa Karvinen sanoo.

Ilo, onnellisuus, huumorintaju ja nauraminen eivät ole sama asia.

– Naurulla ei välttämättä ole suoraa yhteyttä onnellisuuteen, sillä nauru pystytään rakentamaan keinotekoisestikin. Nauru rentouttaa, vapauttaa ja purkaa tunnepatoutumia, muttei se vaikuta onnellisuuteen. Se saattaa helpottaa, mutta ei ole ainoa autuaaksi tekevä juttu.

Kuihtuva nauru

On tutkittu, että yhdet naurut pidentävät ikää kuudella minuutilla. Mutta vaikka ihminen elää pidempään kuin ennen, hän nauraa vähemmän kuin ennen.

1970-luvulla ihmiset nauroivat keskimäärin 14 minuuttia päivässä. Nyt hohottelua riittää enää 7 minuutiksi päivässä.

– Nauru on vähentynyt, kun sosiaaliset tilanteet ovat vähentyneet. Yksinäisyyden lisääntyminen vähentää naurua, Karvinen selittää.

Aikuistuessa hymy hyytyy ja nauru hiipuu. Siinä missä 6-vuotias nauraa keskimäärin 300-400 kertaa päivässä, nelikymppinen nauraa enää 15 kertaa päivässä.

On arvioitu, että 87 prosenttia suomalaisista nauraa joka päivä, 7 prosenttia vain kerran viikossa ja prosentti ei naura koskaan.

Nauramattomien luku saattaa Vesa Karvisen mukaan olla jopa suurempi, sillä yli enemmän kuin prosentti ihmisistä kärsii masennuksesta, ja masennus saattaa kadottaa naurun pitkäksi aikaa. Nauru onkin terveen ihmisen merkki.

Sosiaalista liimaa

Nauru on sosiaalinen kokemus, sillä ryhmätilanteissa ihminen nauraa noin 30 kertaa herkemmin kuin yksin. Nauru myös yhdistää ihmisiä.

– Naurajien veljeskunta syntyy helposti. Nauru on sosiaalista liimaa, joka ryhmätilanteissa helposti niittaa ihmiset yhteen.

Mutta hihittely myös erottaa helposti, jos joku jää joukon ulkopuolelle.

Huumorintajua on vaikea mitata.

– Huumorintajuinen ihminen ei välttämättä ole mikään vitsinkertoja, mutta hänellä on itselle nauramisen taito.

Pelleilylle on helppo nauraa.

– Hassuttelu on turvallista, sillä se on huumoria, joka ei loukkaa ketään. Kun ihminen pelleilee, hän asettaa itsensä alttiiksi ja sitä kautta syntyy hyvää huumoria.

Karvinen vihjaa, mikä takaa varmat naurut.

– Sokerit ylähampaisiin! Suosittelen tätä kaikille kahvitunneille. Se laukaisee jännitteitä ja riisuu rooleja.

Pelko kirvoittaa huumoria

Ihminen nauraa kipeillekin asioille – sodalle, kuolemalle ja sairauden pelolle. Tätä puolta Vesa Karvinen käsittelee maanantaina ilmestyvässä kirjassaan Naurua peloille, musta huumori arjen valopilkkuna.

– Kuolemanpelko synnyttää huumoria. Mustaa huumoria on esiintynyt jo keuhkotautiparantoloissa, kun tautiin ei ollut parannuskeinoa, Karvinen kertoo.

Huumori toimii myös työelämän käyttövoimana.

– Nykyään ihmiset vedetään työssä tiukoille, ja kyynisyys leviää kuin syöpä. Työpaikoilla huumorilla ja naurulla vähennetään stressiä, se luo ryhmähenkeä ja kääntää valtarakenteita.

Huumoriin pätee kumma luonnonlaki: mitä tiukempi paikka, sitä herkemmin ihminen turvautuu huumoriin.

– Huumori on puolustusmekanismi, varoventtiili, ja sen avulla saa etäisyyttä arkeen kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

Karvisen mielestä nauru on muuttuva luonnonvara.

– En usko, että nauru maailmasta loppuu. Sen määrä voi vähetä, siihen voi tulla uusia sävyjä ja kyynisyys ja sarkastisuus voivat korostua. Mutta mitä tiukemmalle ihminen vedetään, sitä enemmän hän nauraa, Karvinen sanoo.

– Ja joka nauraa viimeisenä, kuolee iloisena.

Menot