Uutiset

Näytön pitävyys on punnittu

Murhat ovat joka tapauksessa Nils Gustafssonin painolastina hänen koko loppuelämänsä ajan.

Kolme nuorta telttailijaa kuoli murhaajan uhreina Bodominjärven rannalla kesäkuussa vuonna 1960. Tekijää ei saatu kiinni, ja vuosikymmenten aikana todisteet ja muistikuvat ovat ehtineet pahasti haalistua.

Bodom-kohu nousi uudelleen, kun seurueen neljäs jäsen pidätettiin ja myöhemmin häntä vastaan nostettiin syyte kolmesta murhasta.

Espoon käräjäoikeuden mukaan Nils Gustafsson on syytön kolmoismurhaan. Oikeus antoi yksiselitteisen päätöksensä perjantaiaamuna.

Murhasyytteet Gustafssonia vastaan nostettiin myöhään – vasta 45 vuotta traagisten tapahtumien jälkeen, eivätkä todisteet puhuneet hänen syyllisyytensä puolesta, vaan syyttömyyden, minkä käräjäoikeus ilmaisee sangen seikkaperäisesti.

Syytetyn oikeusturvaan kuuluu, ettei epävarmuus saa koitua hänen vahingokseen. Syyttömän ja syyllisen välimuotoa ei Suomen lain mukaan ole.

Oikeuden mukaan Bodominjärven tapahtumista ei voi enää saada luotettavaa kuvaa. Silti oikeus katsoi, syytetyn eduksi, että silminnäkijöiden havainnot telttapaikalta poistuneesta tuntemattomasta henkilöstä ovat uskottavia samoin kuin Gustafssonin selitys muistikatkoksistaan.

Käräjäoikeus pitää Gustafssonia yhtenä uhreista eli yhtyy alkuperäiseen julkisuudessa näyttävästi ja varmana totena julistettuun käsitykseen, jota sittemmin on pidetty myös suurena huijauksena.

Todisteiden ja todistajien, virallisten ja epävirallisten poikkeuksellisen laaja esittely julkisuudessa ei kuitenkaan riitä tekemään Gustafssonista syyllistä.

Käräjäoikeus teki päätöksensä kuten sen tuleekin tehdä, asianmukaisessa järjestyksessä esitettyjen kiistattomien todisteiden ja todistajanlausuntojen valossa.

Poliisin uusin tutkintatekniikkakaan DNA-näytteineen ei antanut ratkaisevaa näyttöä – ei ainakaan Gustafssonin syyllisyydestä.

Näyttö on punnittu perusteellisesti ja oikeudenkäynnin kuluessa on käynyt kiistatta ilmi, että niin on ollut syytäkin tehdä.

Kansalaisten oikeustajuun sopii huonosti, että syyllistä kuohuttavaan rikokseen ei ilmeisesti löydy, mutta sellaisiakin tapauksia jää rikoshistoriaan.

Seuraavaksi on harkinnassa valitetaanko käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Myös valtakunnansyyttäjä voi puuttua asiaan. Perjantaina valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki sanoi STT:lle, että syyttäjä ”voi jättää hakematta muutosta menettämättä uskottavuuttaan”. Hän tosin vakuutti puhuvansa yleisellä tasolla eikä tarkoittaen Bodom-juttua.

On ennakoitu, että seuraava oikeuskäsittely jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Käsittelyä on syytä kiirehtiä, jotta Bodominjärven tapaukselle saataisiin päätepiste.

Koko oikeudenkäynnin ajan itsevarmana esiintyneelle syytetylle päätös oli voitto ja suuri helpotus. Hän on nyt vapaa mies, vaikka joutuneekin odottamaan vielä ylempien oikeusasteiden päätöksiä.

Murhat ovat joka tapauksessa Nils Gustafssonin painolastina hänen koko loppuelämänsä ajan.