fbpx
Uutiset

Neitoperho talvehtii peltilehmien laitumilla

Uskokaa pois, kevät alkaa tänään. Tai ainakin tästä päivästä lähtien saa ihan luvan kanssa alkaa etsiä ympäristöstään kevään merkkejä.

Kyseessä on siis Luonto-Liiton perinteinen kevätseuranta, joka alkaa tänä viikonloppuna. Tällä kertaa lintujen, kasvien ja matelijoiden lisäksi syynätään erityisesti perhosia.

Perhoset ovatkin mielenkiintoisia seurattavia siinä mielessä, että ne kuvastavat hyvin meneillään olevaa ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi neitoperhonen talvehti vielä 1960-luvulla Suomessa vain Ahvenanmaalla. Nykyisin neitoperhon toukat selviävät talvesta aina Oulun korkeudella saakka.

Ilmastonmuutoksesta kielii myös se, että monet muuttolinnut ovat aikaistaneet muuttoaan ja pesintäänsä Suomessa.

Suomalaiset ympäristöjärjestöt julkaisivat torstaina yhteisen ympäristöstrategiansa, jossa ne toivovat tuntuvia päästövähennyksiä.

Greenpeace, Maan ystävät, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF vaativat, että päästöjä tulisi vähentää 29 prosenttia vuoteen 2020 ja 80 prosenttia 2050 mennessä.

Kovia vaatimuksia, kun otetaan huomioon viime vuosien kehitys. Esimerkiksi autoliikenteen päästöt ovat tuplaantuneet 1980-luvun alusta, vaikka käytössä ovat nykyisin katalysaattorit.

Suomalaisperhe ei hevin luovu isän farmarista ja äidin kauppakassista. Ja kun perheen poika täyttää 18, omakotitalon pihaan ilmestyy usein kolmaskin peltilehmä.

Järjestöt luottavat verotuksen voimaan suomalaisten kulutustottumusten muokkaajana. Niiden mukaan muun muassa sähköveron korotus ja uusi liikenteen hiilidioksidivero auttaisivat hillitsemään kasvihuonepäästöjä.

Kun bensa- ja sähkölaskut nousisivat entisestään, suomalaiset siirtyisivät busseihin ja alkaisivat lämmittää kotiaan maalämmöllä. Ehkä joissakin kodeissa alettaisiin napsia akkulatureiden töpseleitä pois seinästä ja sammutella tietokoneita yöksi.

Tai sitten laskut maksetaan kiltisti niin kuin tähänkin asti ja tarvittava raha nipistetään jostain muusta. Naapurin kanssa roskiksilla tavatessa nuristaan viherpiipertäjien aikaansaannoksia. Jokainen Suomen öljylämmittäjä kun ei asu ratikkareitin varrella.

Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta tulisikin näkymään kuluttajien kukkarossa, iso lasku kertyy siitäkin, jos mitään ei tehdä.

Lisääntyvät myrskyt, tulvat ja muut sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa mittavia aineellisia tuhoja. Päälle tulevat lisäksi mahdolliset henkilövahingot ja niiden aiheuttama yleinen turvattomuudentunne.

Ilmastonmuutos on ilmiönä kiistaton. Viime vuosina se on alkanut entistä selvemmin näkyä myös mattimeikäläisten arjessa. Niinpä sitä ei voikaan enää sivuuttaa pelkkänä maailmanparantajien pelotteluna.

Aika näyttää, millaisiin päästövähennyksiin Suomi lopulta kykenee.

riikka.happonen@hameensanomat.fi

Menot