fbpx
Uutiset

Nelikymppinen äiti Sanna-Liisi Kaski menetti aviomiehensä yllättäen – Kelalta tuli tyrmäävä päätös

Leskeneläkkeeseen liittyvät rajoitukset laittavat surun keskellä elävät perheet epätasa-arvoiseen asemaan. Etuuden saamiseksi on täytyttävä monta kohtaa. Tämän sai kokea nuorena leskeksi jäänyt neljän lapsen äiti.
Sanna-Liisi Kaski oli laittanut miehelleen tekstiviestin vain muutama tunti ennen tämän kuolemaa. Kuva: Elena Mikkilä
Sanna-Liisi Kaski oli laittanut miehelleen tekstiviestin vain muutama tunti ennen tämän kuolemaa. Kuva: Elena Mikkilä

Lähes kolme vuotta sitten Sanna-Liisi Kaski, 44, heräsi aamuyöllä puhelinsoittoon. Puhelussa kerrottiin pahin mahdollinen uutinen.

Hänen aviomiehensä Timo oli menehtynyt vaativan leikkauksen komplikaatioihin Seinäjoen keskussairaalassa.

Timolla ja Sanna-Liisillä oli takanaan kuuden vuoden avioliitto sekä neljä lasta, jotka olivat puolisoiden aiemmista liitoista. Parilla ei ollut yhteisiä biologisia lapsia.

– Olin laittanut puolen yön aikaan Timolle tekstiviestin, jonka hän oli lukenut, muttei ollut vastannut enää. Timo oli kuollut sairaalassa keskiyön ja aamukahden välillä.

Kaskesta tuli leski 40-vuotiaana. Hän oli samanikäinen kuin hänen aviomiehensä Timo.

– Kun ihmiset toivat minulle surunvalittelukukkia, muutama alkoi neuvoa, miten minun kannattaa hakea Kelalta leskeneläkettä saman tien, hän sanoo.

Paluuposti toi ikävän yllätyksen

Pian aviomiehen kuoleman jälkeen Kaski sai Kelalta valmiiksi täytetyt hakupaperit etuuden hakemiseksi.

Leskeneläkkeen hakemisessa sinänsä ei ollut mitään uutta, sillä Kaski oli täyttänyt muutama vuosi aiemmin samat hakupaperiksi yhdessä leskeksi jääneen äitinsä kanssa.

Nyt hän oli nelikymppisenä naisena ja nuorena leskenä samassa tilanteessa. Erona oli se, että paluuposti toi takaisin hylkäävän päätöksen. Syynä oli se, ettei pariskunnalla ollut yhteisiä lapsia.

– Kirjeessä luki, että hakemukseni oli hylätty, eikä leskeneläkettä voida maksaa, koska olemme alle 50-vuotiaita eikä meillä ollut yhteisiä lapsia. Kuuden kuukauden alkueläkkeen kriteereistä täyttyivät vain kaksi: olimme naimisissa ja avioituneet alle 50-vuotiaina, mutta yhteisiä lapsia meillä ei ollut.

Eläkkeen rajoitukset tunnetaan huonosti

Suomessa leskeytyy vuosittain lähes kuusi sataa alle 50-vuotiasta henkilöä. Todellisuudessa puolisonsa menettäneitä voi olla enemmänkin, sillä luvussa ei näy avoliitosta leskeytyneiden henkilöiden määrää.

Leskeneläkkeeseen liittyvät ehdot tulevat monille surun keskellä täytenä yllätyksenä.

– Leskeneläkkeen kohdalla moni kuvittelee, että ilman muuta kaikki lesket saavat eläkettä, joten suurelle osalle etuuteen liittyvät ehdot tulevat täytenä yllätyksenä, Suomen nuoret lesket ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Mynttinen sanoo.

Mynttinen kritisoi sitä, että nuoret lapsettomat lesket ovat nykytilanteessa epätasa-arvoisessa asemassa niihin leskiin nähden, joilla on ollut edesmenneen puolison kanssa biologisia lapsia. Hänen mukaansa tilanne on kummallinen myös siksi, että kyse ei olisi rahallisesta suuresta tuesta, koska lapsettomien alle 50-vuotiaiden leskien määrä on suhteellisen pieni.

– On vaikea nähdä, miten tämä sopii yhdenvertaisuusvaatimusten ja perustuslain läpi tarkasteltuna. Lapsettomuus on kipeä asia ja moni suree sitäkin, ettei yhteistä lasta ehtinyt tulla. Samalla leskeneläkkeen evääminen voi ajaa yksin jääneen ihmisen taloudelliseen ahdinkoon. Laki ei tunnista myöskään uusperheiden tilannetta, joissa eletään lapsiperheessä, vaikka lapset eivät olisikaan yhteisiä, Mynttinen sanoo.

Sisar havahtui epäkohtaan, lakialoite valmisteilla

Sanna-Liisi Kasken sisar, kokoomuksen kansaedustaja Mari-Leena Talvitie teki leskeneläkkeeseen liittyvän kirjallisen kysymyksen eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän kanssa toukokuun vaiheessa.

Hän havahtui leskeneläkkeeseen liittyvään epäkohtaan sisarensa kokemusten kautta. Mahdolliset muutokset eivät enää Kasken tilannetta muuta, mutta sama ongelma koskettaa useita muita nuorena leskeksi jääneitä ihmisiä.

Kirjallisessa kysymyksessään Talvitie peräsi vastausta siihen, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta kaikille leskille taataan yhdenvertainen iästä ja perhemuodosta riippumaton eläkeoikeus ja mitä hallitus tekee parantaakseen nuorten leskien asemaa.

Kysymykseen vastannut sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) vetosi vastauksessaan perhe-eläkeuudistuksen valmisteluun, jota tehdään sosiaali- ja terveysministeriössä.

Nyt Talvitie on tekemässä asiasta lakialoitteen, jonka hän jättää kesäkuun lopussa.

– Ehdotan ratkaisuksi sitä, että kaikille leskille iästä riippumatta maksettaisiin leskeneläkettä vähintään kuuden kuukauden tai vuoden ajan. Lakialoitteeni lähtee siitä, ettei leskelle maksettava eläke olisi kiinni puolison iästä, lapsista tai parisuhteen muodosta, olipa se sitten avio- tai avoliitto, Talvitie sanoo.

Leskeneläkkeeseen liittyy tällä hetkellä myös ikään liittyvä rajoitus. Leskeneläkettä myönnetään tapauksissa, joissa liitto on solmittu alle 50-vuotiaana eikä toinen puolisoista ole yli 65-vuotias.

– Perhe-eläkkeeseen liittyvä uudistustyö on vielä työn alla, eikä lakiehdotusta ole tuotu vielä eduskunnan käsittelyyn. Minusta koko laki pitäisi uudistaa ja päivittää 2020-luvulle ja tunnistaa perheiden monimuotoisuus ja perheiden erilaiset elämäntilanteet. Ei riitä, että lakia uudistetaan vain tietyistä kohdista.

Perhe-eläkkeen uudistusta on tehty yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tähän mennessä on esitetty leskeneläkkeen muuttamista määräaikaisesti.

Toinen ehdotus on, että myös avoliitossa elänyt puoliso voisi saada tukea, mikäli avoliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta. Lisäksi lasten asemaa on parannettu.

Taloudellisia päätöksiä ei pidä tehdä surun keskellä

Puolison menetys on shokki, jonka käsittely vaatii aikaa, mutta samalla pitäisi olla voimia taloudellisen tilanteen selvittämiseen ja puolison kuolemaan liittyvien velvoitteiden hoitamiseen.

Sirpa Mynttisen mukaan leskeä ei perhetilanteesta huolimatta pitäisi jättää tilanteeseen, jossa taloudellisia päätöksiä pitäisi tehdä nopeasti ja keskellä surua.

– Ylipäätään äkkinäisiä taloudellisia päätöksiä ei pitäisi tehdä liian nopeasti. Jokaisella leskellä tulisi olla yhdenvertainen oikeus leskeneläkkeeseen, joka auttaa sopeutumaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen, hän jatkaa.

Nuorena leskeksi jääneellä puolisolla elämäntilanne on usein täysin toisenlainen kuin niillä, jotka leskeytyvät iäkkäämpinä.

Jos leskeneläke tulisi kaikille leskille perhetilanteesta huolimatta, se auttaisi selviämään taloudellisesti pahimman kriisin ylitse.

– Usein nuoremmilla ihmisillä elämään liittyvät kulut voivat olla suurempia kuin vanhemmilla, jotka ovat ehtineet maksaa asuntovelkansa pois ja saada mahdollisesti rahaa säästöön, Sanna-Liisi Kaski pohdiskelee.

Leskeneläkkeeseen liittyy myös olettamuksia taloudellisesti turvatusta tulevaisuudesta. Suuret leskeneläkkeet koskevat todella harvoja ihmisiä.

– Heti Timon kuoleman jälkeen jotkut ihmiset sanoivat minulle, että eihän minulla olisi taloudellisesti mitään hätää, koska saisin leskeneläkettä. Sellaisen kuuleminen surun keskellä tuntui pahalle, Kaski sanoo.

Mikä leskeneläke?

Kelan maksama leskeneläke jakautuu kahteen osaan.

Ensimmäisen kuuden kuukauden ajan leski voi saada alkueläkettä, jonka suuruus on vajaat 600 euroa kuukaudessa.

Sen jälkeen leski voi hakea mahdollista jatkoeläkettä.

Molemmat päättyvät, kun leski täyttää 65 vuotta.

Alkueläkkeen maksaminen päättyy myös silloin, jos leski solmii uuden avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ennen kuin hän täyttää 50 vuotta.

Kelan maksaman leskeneläkkeen lisäksi leski voi saada työeläkelaitoksen maksamaa eläkettä. Tämä perustuu edesmenneen puolison maksamaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen, jonka puoliso on ehtinyt elämänsä aikana maksaa.

Perhe-eläkkeen uudistamistyö on käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Uudistustyötä tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Uutta lakiehdotusta ei ole tuotu vielä eduskunnan käsittelyyn.

_________________________

Oikaisu 24.6.2020 klo 11.20

Jutussa mainittiin virheellisesti ainoastaan avioparin biologiset yhteiset lapset yhdeksi edellytyksesi leskeneläkkeelle. Leskeneläkettä voi saada alle 50-vuotiaana, jos puolison kanssa on ollut yhteisiä lapsia. Tällä tarkoitetaan sekä biologisia että adoptoituja yhteisiä lapsia että rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen ottolapseksi otettua lasta.

Asiasanat

Menot