Kolumnit Uutiset

Neljänkymmenen piparkakkumuotin naiset

Luin jutun naisesta, joka havahtui huushollinsa tavarakaaokseen laskettuaan piparkakkumuottinsa. Niitä oli neljäkymmentä. Niin minullakin.

Tuo toinen neljänkymmenen piparkakkumuotin nainen oli Helsingin Sanomien mukaan ensin päättänyt, ettei ryhdy leipuriksi. Seuraavaksi hän oli mennyt kansalaisopistoon luennolle, jolla opetettiin hallittua turhista tavaroista luopumista. Ja laittanut toimeksi.

Parin vuoden urakoinnin jälkeen naisen koti oli aivan erilaisessa mallissa. Keittiön kaapeissa riitti tilaa purnukoille ja pusseille. Mappihylly ja kirjakokoelmat seisoivat ojennuksessa. Vaatteet riippuivat riveissä henkareilla. Käyttökelpoista tavaraa oli ripeästi lähtenyt kierrätyskeskukseen ja muullakin tavalla kiertoon. Viimeinen vaihtoehto oli ollut jäteasema.

Ja mikä parasta, nainen todella piti kiinni uudesta linjastaan. Heräteostokset olivat jääneet, uutta hän hankki vain tarvitessaan. Vaatevarastoa täydennettyään hän työnsi entisiä kamppeita kierrätykseen. Koriste-esineiden karsinnan jälkeen tärkeimmät muistot olivat sievästi esillä. Keskeneräiset käsityöt ja pölyttyneet harrastukset eivät vaivanneet, kun lankakerät ja öljyvärisiveltimet oli kannettu kirpputorille.

Liika tavara on katalaa. Se kerääntyy huomaamatta nurkkiin ja pesiytyy komeroihin. Suuri varasto on kaiken pahan alku ja juuri. Ensin sinne mahtuu vaikka mitä, joten mistään ei tarvitse luopua. Lopulta tavaraa voi olla niin paljon, ettei enää löydä haluamaansa, vaikka hyvin tietää kaikenlaista omistavansa.

Marjapoimuria ei löydy syksyllä. Jouluna ei kuuseen ripusteta kullanvärisiä palloja, koska koristelaatikoiden joukossa ei näy sitä oikeaa. Lapsen monot pysyvät kadoksissa, vaikka koulussa odottaa talven ainoa hiihtopäivä. Puhtaita mattoja ei voi kaivaa lattioille ylimääräisten huonekalujen vuoren alta.

Suomalaiset voivat edelleen selittää rakkauttaan tavaraan pula-ajan kaiuilla. Ei tarvitse hävetä ajatusta siitä, että kaikkea voidaan vielä joskus tarvita. Kestävä kuluttaminen ei kuitenkaan käy selitykseksi, jos nuukailun sijasta hamstraa. Jossakin kulkee raja, jonka ylittämisen jälkeen tavaraa on liikaa.

Kotisiivooja on kiva, mutta tänä päivänä myös toisten ihmisten tavaroiden järjestäminen on ammatti. Omien kykyjen rajallisuudessa tarvitaan joskus järjestäjän tai organisoijan apua.

Ammattimainen kaaoksen hallitsija puntaroi tavarataivaan aarteiden tarpeellisuutta järkevän kylmästi. Sujuvuutta saadaan muuallekin elämään, kun ajankäyttö ei esimerkiksi kompastele tavaroiden etsintään tai loputtomaan siivoamiseen.

Piparkakkumuottien laskemisen jälkeen päätin ryhtyä puntaroimaan tiukasti kaappieni sisältöä. Muutakin turhaa on jo löytynyt: viisi samanlaista kakkuvuokaa taitaa olla liikaa, enhän kuulu edes marttoihin.

Päivän lehti

1.12.2020

Fingerpori

comic