Uutiset

Netti päästää pedon lastenhuoneeseen

Valtaosa virtuaalimaailmassa tapahtuneista lasten ja nuorten ahdisteluista jää paljastumatta. Poliisin tietoon tulleet tapaukset paljastuvat usein siksi, että lapsi ei ole kyennyt elämään ahdistuksensa kanssa.

Lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia paljastuu vuodessa noin 1200 kappaletta. Niistä noin 300 kappaletta liittyy ylikonstaapeli Marko Forssin mukaan internettiin.

-Todellisuudessa tapauksia on tuhansia. Osa menee fyysisiin tapaamisiin, osa webbikamerayhteyksiin ja loput jäävät muutamien viestien tasolle.

-Yksikin viesti, jos se on seksuaalissävytteinen ja alle 16-vuotiaalle lähetetty, pitäisi ilmoittaa poliisille. Se voi olla se ainoa asia, josta tekijä voidaan saada kiinni, hän painottaa.

Helsingin virtuaalisessa lähipoliisiryhmässä työskentelevälle ja Vuoden poliisiksi valitulle Forssille nuorten suosimat keskustelupalstat ja nettipalvelut ovat tulleet työn puolesta tutuiksi.

Ahdistelijoita liikkuu kaikilla niillä sivustoilla, joilla nuoriakin liikkuu. Mitä suositumpi sivusto, sitä todennäköisempää on, että joukossa on myös saalistajia. Nuorten suosimia sivustoja ovat esimerkiksi IRC-galleria, Habbo-hotelli sekä Facebook.

-Aikaisemmin mese (Messenger) oli sellainen, jonka olisi voinut selkeästi osoittaa. Siellä ei ole ylläpitoa, mutta on kuitenkin mahdollista lähettää kuvia ja viestejä sekä on mahdollisuus reaaliaikaiseen webkamerayhteyteen.


Oikeassa maailmassa tekijä on tuttu

Ahdistelijoiden ja hyväksikäyttäjien joukko on kirjavaa. Forssin mukaan heistä voidaan yleisesti sanoa vain, että he ovat 20-40-vuotiaita miehiä, joilla on seksuaalinen mieltymys lapsiin. Tyttöjen lisäksi pedofiilien uhreiksi joutuu myös poikia.

-Netti on aivan selkeästi alentanut kynnystä näihin rikoksiin. Jos ajatellaan reaalimaailman puolella tapahtuvia hyväksikäyttöjä, on tekijä usein ollut uhrin tuttu. Namusedät ovat aika harvinaisia, Forss sanoo.

Saalistajan on helpompi luoda keskusteluyhteys lapseen tai nuoreen verkossa kuin reaalimaailmassa.

-Aika moni nuori lähtee varmasti kävelemään, jos siihen viereen tulee joku karvainen setä sössöttämään jotain. Verkossa tapahtuva hyväksikäyttö taas voi tapahtua lapsen omassa huoneessa niin, että äiti ja isä ovat viereisessä huoneessa.

Marko Forss kannustaakin vanhempia keskustelemaan, kyselemään ja tarvittaessa kuulustelemaan lasta. Tärkeää olisi tietää missä ja kenen kanssa lapsi verkkomaailmassa liikkuu.

-Pahitteeksi ei olisi sekään, jos lapsen pyytäisi näyttämään esimerkiksi Facebookin kaverilistaansa, jollei sitten itse satu olemaan siellä mukana.


Ahdistelijaa on vaikea tunnistaa

Lapsen on usein mahdotonta tunnistaa nimimerkin ja valeprofiilin taakse piiloutunutta ahdistelijaa.

-Kyllähän 13- ja 14-vuotiaatkin voivat jo heittää todella härskiä läppää. Mutta harvemmin sen ikäiset kuitenkaan kyselevät miten tyydytät itseäsi tai ovatko kuukautisesi jo alkaneet. Tosin usein nuorelle aika pian selviääkin, että tässä ollaan aikuisen kanssa tekemisissä.

Ahdistelijoiden tavoitteet ja toimintatavat ovat yhtä kirjavia kuin tekijätkin. Forss kertoo esimerkin Yhdysvalloista, jossa kaksi miestä olivat jättäneet verkossa toimiessaan jälkeensä peräti 3800 uhria. Toinen tekijöistä uhkasi uhrejaan tietokoneviruksella saadakseen haluamansa.

-Toinen tekijä sai 110 vuotta ja toinen 30 vuotta vankeutta.  Myös Suomessa olisi paikallaan arvioida lapsiin kohdistuneiden rangaistusten riittävyyttä tällä hetkellä.

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan Suomessa tavallisesti ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (HäSa)