Uutiset

Nettikieli on puheen ja kirjoituksen välimuoto

-Öbaut on minusta suomea. Ja pliis on suomen kielen sana, uskokaa tai älkää.

Näin sanoo suomen kielen tutkija Lari Kotilainen. Hänen mukaansa ihmiset puhuvat niin: kahvilassa oli öbaut 10 ihmistä; hei pliis, ei se niin ollut.

-Suomalaiset puhuvat muitakin kieliä kuin suomea, eikä tämä voi olla näkymättä. Joukossa käytetään englanninkielisiä sanoja tai sanontoja. Se on usein Arnold Schwarzenegger -englantia niin kuin ”I’m bäk”, Kotilainen sanoo.

Hän muistuttaa, että kielet ovat aina ottaneet vaikutteita muista kielistä, ja kun kosketukset muihin kieliin lisääntyvät, lainavaikutusta tulee enemmän, yhtä lailla englannista ja maahanmuuttajakielistä kuin vaikkapa japanista.


Rappeuttaako internet suomen kielen?

Kotilainen on perehtynyt erityisesti verkkokieleen. Hänen mukaansa pelätään suotta, että internet ja sosiaalinen media rappeuttaisivat suomen kielen.

-Onko edes olemassa mitään verkkosuomea, joka alkaisi pilaantua ja löyhkätä, jos sen annetaan vain olla? Kotilainen kysyy.

Hän huomauttaa, että chat-keskustelut, opetusministeriön viralliset verkkosivut, Facebook-päivitykset ja sanomalehtien verkkouutiset ovat kaikki internet-suomea. Netin kieli on puheen ja kirjoituksen välimaastossa.

Internet luo uusia kirjoittamisen lajeja, joissa on omia käytäntöjään. Kieltä myös käytetään eri tarkoituksiin.

-Jos haluaa kirjoittaa vaikuttavan mielipidekirjoituksen, kannattaa kirjoittaa lajin vaatimusten mukaan ja välttää esimerkiksi kirjoitusvirheitä. Mutta chatissa liian hienostunut vastaus voi vaikeuttaa viestin perillemenoa, Kotilainen sanoo.


Murteetkin ovat muuttumassa

Suomessa on noin 35 000 blogia. Osa on huolitellun kirjakielisiä, osa huoltamattoman puhekielisiä.

-On sanomalehtien blogeja, harrasteblogeja, muotiblogeja, on Tuksun ja Kataisen blogit.

Suurimmassa osassa blogeja kieli on jotain kirja- ja puhekielen väliltä.

Sen sijaan irc- ja chat-jutustelussa käytetään enemmän yleispuhekieltä, mutta myös enemmän murteita. Murteet ovat muuttumassa.

-Ennen murre kertoi ihmisen asuinpaikan. Nyt ihmiset liikkuvat yhä enemmän ja kuulevat yhä enemmän toistensa puhetta ja kieltä, ja murteet sekoittuvat jollain tasolla. Murteilla osoitetaan myös yhä selvemmin identiteettiä. Oulun seudulla Oulun murre leviää, kun nuoret osoittavat murteella kuuluvansa nää-porukkaan, eivätkä sä-porukkaan, hesalaisiin eli eteläsuomalaisiin.

Lari Kotilainen ei siis allekirjoita väitteitä, joiden mukaan suomi olisi retuperällään netin vuoksi.

-Ylipäänsä Suomen kieltä käytetään! Ihmiset kirjoittavat yhä enemmän omalla äidinkielellään. Suomeksi kirjoitetaan verkossa kaikkia tekstilajeja. Minusta yliopistot ovat huomattavasti vaarallisempia suomen kielelle, sillä suomen kieltä ei käytetä, vaan kaikki kirjoitetaan englanniksi.

Lari Kotilainen luennoi hotelli Aulangolla perjantaina interaktiivista tekniikkaa koulutuksessa käsitelleessä seminaarissa otsikolla Suomen kieli sosiaalisessa mediassa – rappio vai uusi mahdollisuus? (HäSa)

Kieliasioihin keskittyvä Lari Kotilaisen blogi sijaitsee osoitteessa www.suomensuojelija.fi