Uutiset

Nettitrollaus on vähentynyt Venäjällä

Venäjämielisten harjoittama nettitrollaus on vähentynyt Suomessa alkuvuonna, arvioi valtioneuvoston viestintäosasto.

Viestintäjohtaja Markku Mantilan mukaan Suomeen kohdistuvia suuria lokakampanjoita ei ole viime aikoina ollut.

– Tosin tarkkojen mittausten tekeminen on suhteellisen vaikeaa, hän lisää.

Vaikka Suomessa on nyt hiljaisempaa, maailmalla tapahtuu koko ajan.

– Esimerkiksi Saksassa levitetty juttu joukkoraiskauksen kohteeksi joutuneesta tytöstä tammikuussa oli aika räikeä temppu.

Aikaisempaa vähäisemmälle nettitrollaukselle Suomessa ei ole yksiselitteistä syytä.

Markku Mantila toteaa, että yleisesti ottaen informaatiovaikuttaminen ei ole hävinnyt mihinkään. Siitä on tullut pysyvä riesa, joka vaivaa toisinaan rajumpana ja toisinaan vähemmän rajuna.

Mantila olettaa, että trollaus kulkee aalloissa. Usein nämä aallot osataan yhdistää vasta jälkeenpäin tiettyihin tapahtumiin.

HYVÄ MITTARI trollaukselle on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva keskustelu, esimerkiksi lehtijutun kommentointi.

– Jos vaikkapa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevan pääkirjoituksen perässä on kymmenittäin Venäjän näkökulmaa esiintuovia kommentteja, voi epäillä kyseessä olevan trollauksen.

Tällaista trollausta Markku Mantila uskoo näkevänsä myöhemmin keväällä, kun Suomessa aletaan keskustella Nato-selvityksestä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

Trollit pyrkivät käyttämään hyväksi myös pakolaiskriisiä.

– Ilmapiiri Suomessa on kääntynyt turvapaikanhakijavastaiseksi. Siihen maaperään on helppo levittää huhuja ja valheita.

NETTITROLLAAJIEN tavoitteena on provosoida, ärsyttää ja levittää propagandaa verkkokeskusteluissa. Venäjämielisten trollaus on vahvasti Kreml-myönteistä.

– Sen mukaan itse asiassa koko informaatiosota on lännen kampanja Venäjää vastaan ja Venäjä tässä on uhri.

Paras ase nettitrolleja vastaan on hyvä yleissivistys.

– Jos vähän yksinkertaistan, niin peruskoulu, jonka suurin osa Suomen nuorista läpäisee päättötodistus taskussaan, riittää jo hyvin pitkälle, Mantila sanoo.

Trollit otetaan tosissaan myös valtionhallinnossa. Lännen Media uutisoi viime vuoden huhtikuussa, että valtioneuvoston kanslian ja eri ministeriöiden asiantuntijoista on koottu yhteysryhmä, joka vaihtaa järjestelmällisesti tietoja keskenään.

– Olemme kouluttaneet virkamiehiä havainnoimaan informaatiovaikuttamista, trollaus mukaan lukien. Lisäksi kokoonnumme säännöllisin väliajoin keskustelemaan aiheesta ja analysoimaan tilannetta.

Trollaaminen on saanut paljon julkisuutta, mikä on Mantilan mielestä myönteistä.

– Suuren yleisön on hyvä tietää, ettei sosiaalisessa mediassa tai netissä oleva aineisto aina suinkaan ole tavanomaista mielipiteenmuodostusta.

Jussi Saarinen