fbpx
Uutiset

Neuvostomonumentti poistettiin Helsingistä – professori toivoo patsaan palaavan opastaulun kera: "Historiaa ei pidä siivota"

Pronssiveistos oli Moskovan kaupungin lahja Helsingille yli 30 vuotta sitten. Kuluneen puolen vuoden aikana patsaalla on ilmaistu solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan.
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma toivoo Maailman rauha -patsaan palaavan Hakaniemeen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Kiistelty Maailman rauha -patsas poistui maanantaina Helsingistä.

Patsaan siirtotyö aloitettiin varhain maanantaina aamulla, ja patsas lähti kohti uutta säilytyspaikkaa proomun kyydissä.

Kookas pronssiveistos, joka on jalustoineen kuusi ja puoli metriä korkea, sijaitsi Helsingin Hakaniemenrannassa runsaat 30 vuotta. Se on Moskovan kaupungin lahja ystävyyskaupungilleen Helsingille.

Patsaan siirto oli vireillä vuosia. Helsingissä alkoi viime syksynä kauan suunnitellun Kruunusillat-raitiotiehankkeen rakentaminen. Tulevan raitiotien reitille osuva patsas sai lähtöpassit rakennustyömaan tieltä. Sen paikalle rakennetaan jalkakäytävä.

Veistos siirrettiin Hakaniemenrannasta varastoon itäiselle Uudellemaalle.

Kaupunki ja veistoksen omistava Helsingin taidemuseo päättävät patsaan myöhemmästä kohtalosta.

– Noudatamme normaalia kaupungin prosessia, jonka mukaan julkisen taiteen teos sijoitetaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä sijaintipaikkaa, eli se pidetään kontekstissaan, Helsingin kaupungin kulttuurijohtajan viransijainen Reetta Heiskanen kertoo.

Tarkan uuden sijainnin päättämiseksi tulisi hänen mukaansa odottaa alueen rakennustöiden valmistumista.

– Lähivuosina on varmaan tarkin arvio, minkä pystyn antamaan.

“Erinomainen historian opetuksen väline”

Maailman rauha -patsas on osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä rinnakkaiseloa kylmän sodan vuosina.

Näkyvän neuvostomonumentin poistamista katukuvasta tai siirtämistä syrjemmälle on vaadittu vuosien varrella useaan otteeseen. Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta toivoo patsaan palaavan Hakaniemeen.

– Se on hieno ajankuva ja tutkijan näkökulmasta todella kiinnostava. Itse soisin sen kovasti siinä jatkossakin olevan, koska se toimii erinomaisena historian opetuksen välineenä, Aunesluoma sanoo.

Aunesluoma tosin toivoo, että jatkossa patsas kontekstoidaan uudelleen, eli se olisi hyvä varustaa esimerkiksi selittävällä kyltillä.

– Jos patsas poistettaisiin, meillä olisi yksi asia vähemmän kaupungissa, mikä muistuttaa menneisyydestämme. Se on kuitenkin yksi asia koettua historiaa.

Heiskanen pitää ajatusta patsaan historiasta ja merkityksestä kertovasta opasteesta mahdollisena. Hänen mukaansa asiaa voitaisiin pohtia samalla, kun teokselle katsotaan uusi tarkka paikka.

Kuluneen puolen vuoden aikana patsaalla on ilmaistu solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan. Venäjän helmikuisen suurhyökkäyksen alettua patsaan jalustaan töhrittiin sana “maailmanräyhää”. Kesän ajan veistoksen useat ihmishahmot ovat pidelleet käsissään Ukrainan lippuja.

Kiistelty alusta alkaen

Sosialistista realismia edustava veistos paljastettiin sunnuntaina 14. tammikuuta 1990.

Helsingin Sanomat luonnehti patsasta heti tuoreeltaan kiistellyksi.

– Maailman rauha -veistosta on pidetty aggressiivisena, pysähtyneisyyden ajan tuotantona ja myöhäisbrezhneviläisyyden ilmentymänä, lehti kirjoitti patsaan paljastusta käsitelleessä uutisessa.

Veistoksen kopioita oli pystytetty aiemmin useisiin Neuvostoliiton kaupunkeihin. Helsingin taidemuseon mukaan Helsinki oli tiettävästi viimeinen ja ainoa Neuvostoliiton ulkopuolella sijainnut pystytyspaikka. Kommunistinen suurvalta lakkasi olemasta alle kaksi vuotta myöhemmin.

Menot