fbpx
Uutiset

Niin maan perussuomalaisesti

Keitä ne on ne perussuomalaiset?

Kun nuorena reissasin enemmän ulkomailla, heidät tunnisti heti lentokenttien odotusauloissa. Istuivat kuin joku olisi heidät istumaan käskenyt mutta nyt kuin peläten, että joku tulee ja sanoo, ettei siinä saa istua. Oltiin niin maan perusteellisesti suomalaisen oloisia.

Tuolla ei lie mitään tekemistä poliittisen perussuomalaiset-termin kanssa. Jostain mielikuva kuitenkin aina nousee, kun tuohon vahvasti ideologiseen termiin törmää.

Keitä he ovat, mistä he tulevat ja etenkin mistä he lähtevät? Näitä pähkäillään seuraavat kuukaudet perinteisten valtapuolueiden kampanjakabineteissa. Suomen Kuvalehden teettämässä kyselyssä perussuomalaisten kannattajista joka kymmenes äänesti edellisissä eduskuntavaaleissa keskustaa, yhdeksän prosenttia kokoomusta ja kahdeksan SDP:tä.

Suomen Keskusta nimitti pari viikkoa sitten poliittisen valmistelun ja tutkimustoiminnan päällikön. Hän heittikin välittömästi haastetta perussuomalaisten puolueelle: asialinjalla talouden tosiasioita ja vastuullista politiikkaa vaiko protesti-ilmapiiriä? (Suomenmaa 29.10.)

Kiitos perussuomalaisten kunnellaan kansalaisten tuntoja nyt isoissa puolueissa molemmilla korvilla eikä vain oikealla. Kansa siis saa sellaiset vaalikampanjat kuin se ansaitsee.

Keskusta ihastelee perinteisesti itsekin, kuinka puolue toimii kenttäväellä ja -voimalla. “Tyhjästä” syntyvät protestiliikkeet ja -puolueet taas ovat massaa.

Mutta onko massalla ja massalla eroa? Mainitussa Suomenmaan numerossa julkaistiin sosiologisesti kiintoisa lukijan kirjoitus. Matti Vanhasen perään haikaileva “emäntä Rautalammilta” kirjoitti mikä maassa on mätää:

– Turvapaikanhakijat takaisin mistä tulivatkin, alaikäiset kotimaihinsa heti. En halua tänne muslimeja, kohta saa pelätä mitä tapahtuu.

Puoluetoimistossa on syytäkin miettiä, miten äänivuodot tukitaan.

Politiikan sisäpiirin ulkokehällä viihtyvä moniottelija Jussi Lähde muistutteli poliitikkojen solvaajille, että “demokratia on se järjestelmä, jolla olemme halunneet pitää pahan pois tästä yhteiskunnasta”. (HäSa 31.10.)

Pelko pois! Eivät ainakaan perus-perussuomalaiset rynni barrikadeille. Kyllä he ovat aikeissa toimia nimenomaan demokraattisesti ja paarustaa huhtikuussa vaaliuurnille.

Nyt pelätäänkin, että soinilainen karismaattinen herätysliike onnistuu vastaamaan aiemmin vaaleissa nukkuneen rukoukseen. Toisaalta monelle voi tulla vaalilakiteknisenä yllätyksenä, ettei Timo Soinia saakaan äänestää juuri omassa vaalipiirissä.

Soini sanoi perussuomalaisten olevan työväenpuolue ilman sosialismia. Vasemmistoliitto vastasi olevansa työväenpuolue ilman rasismia. Kokoomushan on työväenpuolue ilman työväkeä. Missä se työväki sitten luuraa? Työntekijäammattien edustajia on jo yli kolmannes perussuomalaisten kannattajista, vain Vasemmistoliitolla on enemmän.

Demarikansanedustaja Erkki Tuomioja murehti lauantaina Ilmajoella perussuomalaisten kannatuksen kasvua ja tuloerojen kasvun tuomaa luokkayhteiskunnan paluuta. Ehei, kyllä tämä on luokitteluyhteiskunta, esimerkkinä netin keskustelupalstoilla kukoistava ihmisten luokkitteleminen halki-poikki-pinoon -metodilla.

Tietoyhteiskuntahöpötyskin on luonut käsitystä, että oikeaa ruumiillista työtä tekee enää vain haudankaivaja. Vetoa siinä duunariin.

Soini vetoaa. Hänen tarjoamansa luokittelu ei ole horisontaalinen (vasemmisto-oikeisto), ei vertikaalinen (yläluokka-alaluokka), eikä liikkeeseen perustuva (konservatiivit-liberaalit). Ydin on etäisyydessä: perinteiset herrapoliitikot ovat etäällä, Soini lähellä.

Menot