Uutiset

Niinistö ei hirttäytynyt Natoon

Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi marraskuussa virallisesti valittava Sauli Niinistö piti viime viikonvaihteessa ensimmäisen linjapuheensa. Aiheina olivat Suomen menestystekijät ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Puhetta on ehditty pitää pettymyksenä ja ”vaisuna”, koska Niinistö ei liputtanut suoraan Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

Olisko pitänyt ja kuka sitä odotti? Presidenttiehdokashan olisi silloin omakätisesti lyönyt naulan ehdokkuutensa arkkuun. Voitettavana ei ollut mitään, mutta hävittävänä kaikki.

Toistaiseksi ei ole olemassa sellaista tietoa, että Suomen kansan äänestävä enemmistö olisi muuttanut mielensä Nato-jäsenyydelle myönteiseksi.

Niinistö on presidenttiehdokkaana pätevä porvarillinen vaihtoehto, mutta yltiöitsevarma pään seinään lyöminen ei käy laatuun. Suomen presidentin asema on vahvasti edustuksellinen. Presidentin mielipidejohtajuus puolestaan edellyttää ennen muuta kuuntelemisen taitoa, mikä Sauli Niinistönkin on otettava vakavasti huomioon. Sunnuntainen puhe osoitti, että Niinistö on ottanut opikseen.

Menköön epäluuloiseen itseensä se, joka kuvittelee kokoomuksen presidenttiehdokkaan jotenkin piilottelevan omaa ”sittenkin” myönteistä Nato-kantaansa ja paljastavan sen vasta otollisen tilaisuuden tullen.

Sauli Niinistö sanoi aivan riittävän selvästi, että ”Nato-vaihtoehto on jätettävä aidosti ja neutraalisti avoimeksi”.

Siis jäitä hattuun niin Nato-intoilijat kuin kiihkeät vastustajatkin! Presidentinvaaleissa ei ole teidän aikanne.

Suomen liittoutumisesta tai Natosta ei ole tulossa presidentinvaalien teemaa. Ehdokkaiden näkemykset poikkeavat toisistaan, mutta eivät läheskään riittävästi.

Lopullisia päätöksiä Suomen mahdollisesta liittoutumisesta ei tehdä käden käänteessä tai etenkään presidentinvaaleissa.

Turvallisuuspoliittinen kehitys ja mahdollinen Nato-jäsenyys eivät ole kyllä- tai ei-kysymyksiä, vaikka niin kuinka himokkaasti haluttaisiin.

Ehdokkaiden mielipiteillä ja käsityksillä on toki merkitystä. Niiden perusteellahan äänestäjien on pystyttävä hahmottamaan eroja ehdokkaiden välillä kaikissa asioissa.

Sauli Niinistö viittasi presidentti Tarja Halosen lausuntoon, jonka mukaan tämä ei tunne Naton suuntaan ”kauhean suurta vetoa”. Näin Niinistö toi ilmi ainakin yhden eron hänen ja Halosen välillä, mutta sekin on lievänlainen. Halosen arviota ei voi kutsua kovin neutraaliksi.

Niinistön linjanveto ei kovin paljon poikkea hallituksen ilmaisemasta Suomen nykyisestä linjasta, mutta taas: pitäisikö poiketa?

Eiköhän Suomen linja nauti aika lailla laajaa kannatusta ja lähes kaikki siitä esitetyt tulkinnat ja reunahuomautukset ovat lähinnä sanasaivartelua.

Sauli Niinistön presidenttiehdokkaakseen valitseva Kansallinen Kokoomus on mainittu puolueista Nato-myönteisimmäksi. Näidenkin arvioiden takana on osittainen harhakuva: kokoomus ei voi mihinkään järkisyihin vedoten hirttäytyä Nato-jäsenyyteen.

Päivän lehti

28.1.2020