Uutiset Naantali

Niinistö haluaa Suomen vahvistavan EU:n ääntä puheenjohtajakaudella – Nord Stream 2:ssa “vaikea hahmottaa turvallisuusriskiä”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kokee, että EU:n yhtenäisyyttä hajottavat nykyisin erityisesti Brexit, unionin rahanjako ja maahanmuuttopolitiikka. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kokee, että EU:n yhtenäisyyttä hajottavat nykyisin erityisesti Brexit, unionin rahanjako ja maahanmuuttopolitiikka. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Kultaranta-keskustelut alkoivat sunnuntaina Naantalissa tasavallan presidentti Sauli Niinistön tiedotustilaisuudella.

Niinistön yhtenä huolena keskustelujen alla vaikutti olevan Euroopan unionin yhtenäisyys.

– Olemme keskustelleet viikonlopun aikana Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin kanssa ja ajattelemme tästä samantyyppisesti. Jos jokainen jäsenmaa paneutuisi siihen, mitä yhteistä meillä on, listasta tulisi pitkä. Tavoitteena on löytää uudestaan yhteishenkeä unionissa, Niinistö puhui.

Saksan liittopresidentti Steinmeier on Kultaranta-keskustelujen päävieras. Hän keskustelee Niinistön kanssa julkisesti Kultarannassa sunnuntaina illalla.

Saksan liittopresidentin tehtävä on Saksan perustuslain näkökulmasta lähinnä valtion edustaminen. Suomessa presidentin valtaoikeudet varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat tätä laajemmat.

Steinmeier, 63, on koulutukseltaan oikeustieteiden tohtori. Hänellä on pitkä kokemus Saksan politiikasta. Hän on toiminut muun muassa ulko- ja kansliaministerinä. Puoluetaustaltaan hän on sosialidemokraatti.

Tiedotustilaisuudessa sivuttiin myös Venäjältä Saksaan rakennettavaa Nord Stream 2 -kaasuputkea, jota kohtaan liittyy ennakkoluuloja ja pelkoja Venäjän vaikutusvallan kasvusta.

– Saksalla on energian tarvetta johtuen ydinvoimasta luopumisesta. On hiukan vaikea hahmottaa sitä, miten toinen putki voisi olla turvallisuusriski, kun siellä jo se yksi putki on, Niinistö totesi.

Vahvempaa EU:ta

Tiedotustilaisuudessa Niinistö painotti sitä, että EU:n äänen olisi kuuluttava kansainvälisesti vahvempana. Presidentti painotti tätä, kun häneltä kysyttiin Lähi-idän öljytankkerihyökkäyksistä.

– Se on iso tavoite Suomen puheenjohtajakaudella, että EU:n ääni kuuluu entistä paremmin. On myös hyvä muistuttaa, miksi EU on meille tärkeä ja mikä olisi sitten sen vaihtoehto. Tankkerihyökkäykset on selvitettävä, Niinistö mietti.

Suomi on kuusi kuukautta EU:n puheenjohtajamaa heinäkuusta alkaen.

Niinistö kokee, että EU:n yhtenäisyyttä hajottavat nykyisin erityisesti Brexit, unionin rahanjako ja maahanmuuttopolitiikka.

– Muut ovat olleet huolissaan myös Puolan ja Unkarin suunnasta.

Tasavallan presidentti ei ottanut kantaa moniin uuden hallituksen pöydällä oleviin kysymyksiin. Syyrian pakolaisleirillä olevien suomalaisten aseman Niinistö sanoi olevan “monitahoinen”.

Myöskään talouspolitiikkaan Niinistö ei ottanut kantaa. Hän tosin huomautti, että hänellä oli ministeriaikanaan vain yksi erityisavustaja, kun presidentiltä kysyttiin nykyhallituksen runsaammasta avustajamäärästä.

Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelman ulkopolitiikan osuuteen Niinistö vaikutti olevan tyytyväinen.

– Ulkopolitiikan osalta hallitusohjelmassa ei ole merkittävästi uutta, mutta kirjaukset ovat toki merkityksellisiä. Ne ovat sellaisia, joiden kanssa on hyvä jatkaa.