Uutiset

Niinistö muistutti mitalin toisesta puolesta

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) hehkutus onnistuneesta elvytyksestä ja hyvistä talousnäkymistä ensi vuodelle ei miellyttänyt eduskunnan puhemiestä Sauli Niinistöä (kok.)

Näkymät ovatkin paremmat kuin vielä keväällä näytti: talous kasvaa odotettua nopeammin, työttömyys on jopa vähän alentunut ja teollisuuden tilauskirjat pulskistuvat kaiken aikaa.

Kataisen mukaan Suomi nousee luvuillaan EU-maiden kärkikaartiin. Parhaita luokalle jääneistä olisi kai osuvin ilmaisu. Jäsenmaiden taloudet kun ovat lähes järjestään pahasti kuralla.

Niinistö siis väläytti Kataisen ilosanoman toista puolta: vaikka talous kasvaa 2,5 prosenttia ensi vuonna, valtio ottaa lisävelkaa lähes yhdeksän miljardia euroa.

Niinistö sanoi Ilta-Sanomissa, että retoriikka on saanut faktoista täyden voiton.

Puhemies ihmetteli myös opposition hiljaisuutta. Hänen mielestään velkaantumisen kritisoijaa odottaisi vaaleissa jättipotti. Suomalaisethan ovat yleensä tykästyneet inhorealisteihin.

Siitä juuri Niinistö on hyvä esimerkki. Myös presidentti Mauno Koivisto hankki suosiota sanomalla suoraan, että huonosti menee ja suu on pantava säkkiä myöten.

Nyt puoluejohtajat puhuvat kieli keskellä suuta. Jo Suomi Areenan puoluejohtajatentissä varovaisuus leimasi kannanottoja. Puhuttiin vain yleisellä tasolla, mutta numeroihin tai tarkkoihin säästökohteisiin tai verokorotustarpeisiin ei puututtu puolella sanalla.

Puoluejohtajat ilmeisesti pelkäävät, että hyvään tottuneet suomalaiset eivät halua kuulla epämiellyttäviä puheita. Ongelma vain on siinä, että mitä pidemmälle korjausliikettä lykätään, sen rajumpi on jarrutus.

Hallitus on tähän asti puhunut elvytyksen puolesta. Velkarahalla onkin pidetty kulutusta yllä, tuettu investointeja ja saatu työllisyys pysymään kohtalaisen hyvänä.

Niinistön sanoo ymmärtävänsä elvytyksen. Hän perääkin turhan pöhön ja rönsyjen kitkemistä ja ottaa esimerkiksi johtamansa eduskunnan kulusäästöt.

Kun vuodessa tulee velkaa lisää, on varmasti paikallaan pohtia kaikille kansalaisille annettujen tukien mielekkyyttä, kuntien hallinnon paisumista, älyttömiä energiatukia jne.

Ensi huhtikuun vaalit näkyvät ilman muuta budjettiesityksessä ja poliittisessa keskustelussa. Ristiriitaa on siinäkin, että puhutaan elvytyksestä samaan aikaan, kun hehkutetaan talouskasvun nopeutumista ja vankistumista.

Nousu koittaessahan pitää julkisen talouden nyörit vetää tiukalle. Nyt siihen olisi vielä erityisen suuri tarve. Tällä vaalikaudellahan piti tehdä joka vuosi ylijäämäinen budjetti ja kerätä puskureita kansakunnan vanhenemisen varalle.

Nyt otetaankin uutta velkaa 30 miljardia euroa entisen 55 miljardin lisäksi!

Pelkkä talonpoikaisjärki panee puhumaan säästämisen ja verokorotusten puolesta jo nyt. Ei siinä kamreerinvikaa tarvita.