Uutiset

Niitetyt vesikasvit on aina kerättävä pois vedestä.

Biologian professori Heikki Toivonen kertoo, että useimmiten järven rannoista niitetään vesikasvillisuutta puhtaasti mukavuussyistä.

Jos kyseessä on alle hehtaarin kokoinen niittoalue, riittää siitä ilmoitus kunnan ympäristötoimeen. Yli hehtaarin alueen niittämiseen taas on pyydettävä lupa Ely-keskukselta. Hämeen Ely-keskuksen erikoissuunnittelija Heini-Marja Hulkko kuitenkin kertoo, että lupa irtoaa varsin hövelisti. Hän muistuttaa, että niittojäte on kuitenkin ehdottomasti muistettava kerätä pois vedestä.

Rantojen valtaajia ovat yleensä järviruoko, järvikorte ja osmankäämi. Vedessä liikkumisen estävät myös ulpukat ja lumpeet, mutta lumpeista ei juuri koskaan valiteta kukan kauneuden vuoksi.

Heinä-elokuu on paras aika vesikasvien niitolle. Toivonen kertoo, että niitossa pyritään kasvien poiston lisäksi hävittämään kasvin vararavinnot. Tähän aikaan ravinteet ovat keskittyneet kasvin versoon, mutta myöhemmin syksyllä ne siirtyvät juurakkoon, josta kasvi imee voimaa taas seuraavan kesän kasvustoihin.

Kun vararavinto viedään nyt, ei kasvi ehdi enää toipua tämän kasvukauden aikana ja kasvaa heikommin seuraavana kesänä. (HäSa)

Päivän lehti

6.4.2020