fbpx
Uutiset

Niittokone on kesällä täystyöllistetty

Jylhä kone lipuu Rengon Mustalammin vedessä kannatellen isoa kasaa katkottuja lumpeita.

Laskettuaan kasvit rannalla odottavalle lavalle, kone mönkii sujuvasti kuivalle maalle.

– Tällä voi liikkua maalla telojen avulla ja vedessä siipirattaiden varassa, kertoo hämeenlinnalainen niittokoneen omistaja Juho Paloniitty.

Paloniityn niittokoneessa riittää uloketta ja härveliä. Hän onkin muokannut ruotsalaisvalmisteista konetta isänsä Asmo Paloniityn kanssa tarpeidensa mukaiseksi.

Itse he ovat suunnitelleet ja rakentaneet niin katkottujen kasvien keräämiseen tarkoitetun piikkiharavan kuin katoksen kuljettajan penkin yläpuolelle.

– Koppi on mukava sadekelillä. Kokemus on osoittanut mikä toimii, Paloniitty sanoo.

Niittotöitä isä ja poika tekevät kahdella koneella ympäri Etelä-Suomea. Niittokoneet kulkevat paikasta toiseen kuorma-autolla.

– Harava laitetaan nippuun, siivet nostetaan ylös ja sitten vain kone kyytiin.

Isältä pojalle, pojalta serkulle

Juho Paloniitylle niittokoneen kanssa puuhailu oli aluksi vain kesätyö.

– Isä aikoinaan perusti yrityksen ja minä olen ollut mukana opettelemassa hommia alakouluikäisestä asti.

Nyt 22-vuotias Paloniitty opettaa niittokoneen käytön saloja myös serkulleen Aarno Salmiselle.

Tämä on iso kone. On sen kanssa omat niksinsä.

On myös mukavampaa työskennellä kaksin, vaikkei koneen metelissä oikein jutella voikaan, Paloniitty sanoo.

Ympäristöä kuormittamatta

Niittotyön kesto riippuu siitä, millaista kasvillisuutta vedessä kasvaa. Paloniityn mukaan tavallisen mökkirannan raivaa kasveista noin tunnissa.

– Useimmiten niitetään lummetta ja kaislaa. Kaislat häviävät yleensä muutaman kesän niitoilla, ulpukka taas on hieman hankalampi, Paloniitty kertoo.

Kone toimii polttomoottorilla, joka kierrättää öljyä.

Toisinaan öljyä voi vuotaa niittokoneista järveen joitakin tippoja.

Paloniitty korostaa, että heidän koneissaan käytetään bioöljyä, joka on täysin hajoavaa.

– Kone ei siis rasita luontoa.

Hänen mukaansa niittopalveluille on mukavasti kysyntää. Vesistöjen rehevöityminen lisää myös kasvillisuuden määrää.

– Tämän kesän kalenteri on täynnä, Paloniitty sanoo. (HäSa)

Menot