Uutiset

Nipottaminen ei palvele ketään

Jokainen tietää, miten täydellisesti vatsatauti lamauttaa.

Siksi onkin vaikea ymmärtää, että osa työnantajista vaatii yhä työterveydessä kirjoitetun todistuksen vatsataudista. Ihan yhtä hullunkurista kuin juoksuttaa ihmisiä tavanomaisen kausiflunssan takia terveydenhoitajalla. Räkätaudin tunnistamiseen ei tarvita koulutusta.

Työntekijä kuitenkin juoksee, sillä ilman lappua ei heru palkkaa. Silmät on esimiehelläkin, ja niitä sopisi kyllä tilaisuuden tullen käyttää.

Kattava työterveyshuolto on työntekijän kannalta onni. On hienoa, että lääkäriin pääsee silloin, kun oikeasti tarvitsee hoitoa. Nipottamisesta taas ei hyödy kukaan. Kiusallista vatsatautia potevan soisi pysyttelevän oman vessansa lähistöllä, eikä juoksentelevan ympäri kyliä kuin mikäkin pommi. Ihan ihmisen itsensä, mutta myös sivullisten vuoksi.

Työnantajasta riippuu, miten sairauden sattuessa toimitaan. Tavoissa tuntuu olevan hurjia eroja: yksi vaatii kausiflunssasta lääkärin kirjoittaman todistuksen, toiselle kelpaa hoitajan kuittaama lappu, kolmas kelpuuttaa puhelimitse työterveyshuoltoon tehdyn ilmoituksen ja neljäs työnantaja siunaa sairasloman itse.

Ihan yhtä kirjavaksi käytännöt hajoavat silloin, kun työntekijän pitäisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta. Onneksi valtaosa työnantajista jo ymmärtää, miten päätöntä on vaatia lääkärin kuittausta joka pikku asiaan. Ammattilaisia ovat hoitajatkin.

On ihmisiä, jotka todella sairastelevat enemmän. On myös niitä, joille työnteko ei maistu. Lääkärintodistusten perääminen on kuitenkin päätöntä pelkästään sillä perusteella, että työpaikalla sattuu olemaan pari sellaista tyyppiä, joille sairauslomapäiviä näyttää kertyvän muita selvästi herkemmin.

Tällainen systeemi kuormittaa lääkäriä, kiusaa koko työyhteisöä ja niin, ei kai se ihan ilmaista ole työnantajallekaan? Niin, paitsi silloin, kun sairaanhoito ei kuulu työnantajan maksamaan työterveyshuoltoon. Tällöin flunssapotilas suuntaa terveyskeskukseen ja lasku hoidetaan verovaroin.

Käsittämätöntä ajan ja rahan tuhlausta aikana, jona jopa todella hoidon tarpeessa oleville joudutaan toteamaan, ettei aikoja ole tarjolla! Työnantajien soisi todella pysähtyvän miettimään kuvion järkevyyttä.

Äärimmäisen tiukka linja sairauspoissaolojen todistelussa ei ole oikea keino saada lusmuilijoita kuriin. Avoterveydenhuollon ylilääkäri Virpi Krögerin mukaan tällaisissa tapauksissa olisikin esimiehen tehtävä istua yhdessä alaisensa ja ehkäpä työterveyshuollon edustajankin kanssa alas miettimään, missä mättää.

Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä haluaa tehdä työnsä hyvin. Siksi on hyvä, että myös työantaja haluaa luottaa alaisiinsa ja uskaltaa käyttää järkeään.

Lintsaamisen sijaan ongelma on usein tyystin toinen: sairauslomalle ei hakeuduta ajoissa tai töissä sinnitellään sairaanakin.

Päivän lehti

31.5.2020