Uutiset

Niukkuus ja runsaus vaihdelleet juhlapuvuissa

Riihimäen historiallinen museo esittelee asuja 1920-luvulta nykypäivään.

Juhla-asujen palapeli on laitettu moneen kertaan uusiksi sen jälkeen kun muoti tuli kaikkien naisten ulottuville toisen maailmansodan jälkeen. Riihimäen historialliseen museoon rakennettu näyttely, Hienona juhliin, vie vähän aiempaankin aikaan, 1920-luvulle.

Juhlien juhlana näyttely nostaa esiin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivävastaanotot. Niistä kertovat lehtileikkeet sekä lainaksi saadut juhlapuvut.

Näyttelyn esittelyteksteissä todetaan 1960-luku murrosajaksi myös pukeutumisessa ja myös itsenäisyyspäivisin. Muoti alkoi suosia jäykkiä kankaita ja niihin sopivia selkeitä linjoja. Iltapuku oli yhä useammin valmisvaate teollisuuden kovan nousun myötä.

Käsin tehtyjen pukujen uusi tuleminen koettiin Martti Ahtisaaren presidenttikaudella, laman jälkeisessä Suomessa.

Sota vaikutti

Hienona juhlaan -näyttely muistaa toki vähäisempiäkin juhlia. Esillä on esimerkiksi ylioppilasjuhliin hankittuja asuja: marjapuuronpunainen leninki vuodelta 1949 sekä okranvärinen, pitkä ja kapealinjainen puku vuosikertaa 1937.

Oman dramaattisen lisänsä suomalaiseen pukeutumiseen toi toinen maailmansota. Pahimmillaan se merkitsi paperista valmistettuja korsetteja, vöitä, kenkiä ja laukkuja.

Sota muutti naisihanteen leveäharteiseksi kotirintaman puolustajaksi. Hameet lyhenivät ja kapenivat osin senkin takia, että materiaaleista oli pulaa. Suuret olkatoppaukset toivat ryhtiä kevyillekin kankaille.

Sodan jälkeen Pariisi palasi muodin keskukseksi. Siitä muistuttaa olympiavuonna Pariisista tuotu, lyhythelmainen leninki, jonka linjakkuutta voi edelleen vain ihailla.

Nyt niin muodikkaana pidetty tuunaaminen oli sodan jälkeisessä materiaalipulassa pakollista luovuutta. Ennen sotia valmistettu asu uudistettiin esimerkiksi kiinnittämällä siihen koristenauhoja. (STT)

Hienona juhlaan -näyttely Riihimäen historiallisessa museossa 13.8. 2006 saakka.