Uutiset

Noin puolet kirjoittaa ruotsin

Lyseon abi Vilja Kuhanen selviytyi ruotsin ylioppilaskirjoituksista puoli yhteen mennessä.

-Sain vastatuksi kaikkiin kysymyksiin. Koe oli keskivertohelppo, Kuhanen kertoi.

Kieli ei ole Kuhasen lempiaine, mutta ei se sen suurempia vaikeuksiakaan tuota. Koenumerot ovat olleet seitsemän ja kahdeksan tienoilla. Ruotsin kuunteluosuus meni häneltä paremmin kuin hän uskoi.

-Kirjoitin ruotsin, koska se on meidän toinen kieli. En usko, että tulen tekemään kielellä mitään. Englanti on tärkeämpi.

Heti Kuhasen perään Lyseon ovesta tullut Oili Tamminen totesi, että koe olisi voinut mennä paremminkin.

-Opettaja aina sanoo, että tuurilla ne laivatkin seilaa, Tamminen naurahti.

Abiturientti kertoi, että hän ymmärtää ruotsia paremmin kuin puhuu. Hän arveli, että ruotsin kielen taito voi olla tulevaisuudessa tarpeen.

Tamminen esitteli puolityhjiä eväslaatikoitaan ja sanoi, että osa jäi syömättä.

-Mulla oli neljä leipää, karkkia, mangopilttiä, vettä ja limsaa.

Noin puolet kirjoittaa ruotsin

Lyseon rehtorin Ilkka Kykkäsen mukaan ruotsin kirjoittajien määrä on ollut viime vuosina laskenut, mutta tilanne alkaa tasoittua.

-Noin puolet abi-ikäisistä kirjoittaa ruotsin.

Lyseossa ruotsin kirjoitti 53 opiskelijaa. Esimerkiksi äidinkielen kirjoittajia on 104 ja englannin 90.

Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiossa ruotsin kirjoittajia oli 20. Abeja on yhteensä 75, mutta ruotsin kirjoittajien joukossa oli uusijoita ja myös toisen vuosikurssin opiskelijoita.

Lammin lukiossa ruotsin kirjoitti 22 opiskelijaa, joka on koulun rehtorin Kyllikki Vilkunan mukaan normaali määrä. Abeja on kaikkiaan 40.

Kaurialan lukion 160 abista 77 kirjoitti ruotsin maanantaina.

-Osa kirjoitti ruotsin jo syksyllä, joten yhteensä kirjoittajia on 113, rehtori Tuomo Iltanen summasi.

Iltasen mukaan lyhyen ruotsin kirjoittajien määrä on pysynyt samalla tasolla jo pitkään. A-ruotsin kirjoittajien määrä on sen sijaan hieman noussut. Kaurialassa pitkän ruotsin kirjoittajia oli viisi. (HäSa)