Uutiset

Nostaako sdp:n melkein romahduttanut lihavero taas päätään? – Ministeriö selvittää kansalaisten näkemyksiä ruuan verotuksesta

Ympäristöministeriö kysyy kansalaisilta kulutusperäisten päästöjen vähentämisestä taloudellisella ohjauksella. Lentäminen loistaa poissaolollaan.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoo, että kansalaiset otetaan monella tapaa mukaan ilmastostrategian valmisteluun. Kuva: Arttu Laitala
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoo, että kansalaiset otetaan monella tapaa mukaan ilmastostrategian valmisteluun. Kuva: Arttu Laitala

Ympäristöministeriö kerää verkkokyselyllä kansalaisten näkemyksiä siitä, vaikuttaisiko vähäpäästöisten ruokatuotteiden edullisempi hinta esimerkiksi arvonlisäveromuutosten tai verotuksen seurauksena ruokavalintoihin.

– Hallitusohjelmassa on myös linjattu päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen, ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo.

Ministeriö on laatimassa Suomelle ilmastostrategiaa 2035, ja helmikuun puoliväliin auki olevan kyselyn tuloksia käytetään apuna strategian laatimisessa.

Verotus ja ruokavalinnat nousivat puheenaiheeksi viime eduskuntavaalien alla keväällä 2019.

Silloisen sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen arvioitiin jopa lähes tyrineen puolueensa vaalivoiton, kun hän leimautui niin sanotun lihaveron kannattajaksi.

Jupakka lähti Rinteen vaalikonevastauksista ja siitä, kun hän Ylen vaalitentissä esitteli sdp:n halua laittaa korkeampi arvonlisävero ilmastoa enemmän kuormittavimmille tuotteille.

– Suomessakin meillä on tilanne sellainen, että meidän täytyy huolehtia päästöistä, jotka tulevat meidän lihantuotannosta, Rinne sanoi tuolloin.

Pari päivää myöhemmin hän ei ollut yhtään vakuuttunut siitä, että arvonlisävero on ratkaisu kotimaisen lihan tuotannossa, vaan ratkaisu ovat toimenpiteet, joilla voi vähentää päästöjä.

Posti-sotku katkaisi pääministerin selän

Sdp nousi eduskuntavaaleissa pääministeripuolueeksi 0,2 prosenttiyksikön erolla toiseksi tulleeseen perussuomalaisiin.

Rinne itse ei kompastunut vielä lihaveroon, vaan loppuvuonna 2019 Postin työehtosopimus- ja omistajaohjaussotkuun. Hänen seuraajakseen niin pääministerinä kuin sdp:ssä tuli Sanna Marin.

Marinin hallituksen ympäristöministeri Mikkonen ei vastaa sähköpostissa suoraan kysymykseen, tarkoittaisiko tuoreen kansalaiskyselyn vaihtoehto, jossa “vähäpäästöisesti tuotetut ruokatuotteet olisivat halvempia kuin muut ruokatuotteet esimerkiksi arvonlisämuutosten tai muiden verojen seurauksena”, niin sanotun lihaveron käyttöönottoa.

Arvonlisäkannat EU:n mukaan

Vastausta ei ole myöskään siihen kysymykseen, mihin lukuihin ilmastovaikutuksia ja niistä mahdollisesti seuraavia veromuutoksia arvioitaessa nojattaisiin.

Esimerkiksi maidon ja kauramaidon hiilijalanjäljistä on yhä monenlaista tietoa.

Miten eri maissa tuotettuja lihojen tai hedelmien ilmastovaikutuksia verrattaisiin keskenään?

EU-jäsenyys ja kansainvälinen kauppa tuovat taloudelliseen ohjaukseen omat, merkittävät rajoituksensa.

EU-maissa saa olla kaksi alennettua arvonlisäverokantaa.

Suomessa yleinen arvonlisäkanta on 24 prosenttia ja elintarvikkeilla se on 14. Toinen alennettu arvonlisäkanta Suomessa on 10 prosenttia.

Lentäminen ei kuulu ilmastostrategiaan

Ilmastostrategiakyselyn liikenneosiossa keskitytään henkilöautojen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen.

Kansalaisten kantoja lentämisen verotukseen ei kysytä. Ympäristöministeri selittää tätä sillä, että lentoliikenne ei kuulu ilmastostrategian ilmastolaissa säädetyn toimialan piiriin.

Kulutusperäisten päästöjen vähentämisen kannalta lentäminen on kuitenkin keskeinen kysymys.

Paljon lentävän suomalaisen lentopäästöt ovat todennäköisesti suuremmat kuin hänen koko muun elämänsä hiilijalanjälki, todetaan esimerkiksi HS Kuukausiliitteen jutussa (12/2018).

Bensiinin arvonlisävero Suomessa on 24, lentokerosiinilla se on kansainvälisten sopimusten mukaisesti nolla.

Hallitusohjelman mukaisesti päästövähennystoimet pitää toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana.

Ilmastolain vahvistamista hiljattain tarkastellut selvitysryhmä pitää tärkeänä oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen sisällyttämistä myös ilmastolakiin.

Asiasanat

Menot