Uutiset

Notre Dame on Ranskan symboli, jonka vallankumous tärveli ja suurromaani pelasti – “se vaikutti ikuiselta”

Merkittävät historialliset tapahtumat selittävät, miksi kirkon palo ravistelee ranskalaisia. Ranskan-tuntija Tarmo Kunnas kertoo, että yli 800-vuotias kirkkovanhus on muistuttanut maan loistosta vaikeuksienkin keskellä.
Kyttyräselkä Quasimodon ja mustalaistyttö Esmeraldan romanssi elää, mutta alun perin heidän tarinansa kunnioitti itse Notre Damen kirkkoa. Kuva vuoden 1996 Disney-elokuvasta. Kuva: ©Buena Vista Pictures
Kyttyräselkä Quasimodon ja mustalaistyttö Esmeraldan romanssi elää, mutta alun perin heidän tarinansa kunnioitti itse Notre Damen kirkkoa. Kuva vuoden 1996 Disney-elokuvasta. Kuva: ©Buena Vista Pictures

Edes ranskalaiset eivät olleet huomanneet, kuinka iso osa Notre Damen katedraali on heidän identiteettiään. Merkityksen oivaltamiseen tarvittiin tuho.

Näin arvioi emeritusprofessori Tarmo Kunnas katedraalin menetystä Lännen Medialle Marseillesta käsin.

– Notre Dame oli säilynyt sentään yli 150 vuotta ilman merkittäviä vaurioita. Se vaikutti ikuiselta.

Entinen kirjallisuuden professori Kunnas on toiminut vierailevana professorina Pariisin yliopistossa sekä Suomen Ranskan-instituutin ensimmäisenä johtajana. Hän on asunut ja oleskellut Pariisissa lähes 20 vuotta eri vaiheissa.

Kunnaksen mukaan ranskalaisten tulevaisuudenusko on lähivuosikymmeninä vaihtunut pessimismiin. Poliittisten ja taloudellisten kiistojen keskellä yli 800-vuotias kirkkovanhus on muistuttanut maan loistosta.

– Sitä ovat kunnioittaneet kansallisena monumenttina myös he, jotka he eivät ole kuuluneet kirkkoon tai ovat suhtautuneet siihen kriittisesti.

Rahapula venytti rakentamista toistasataa vuotta

Notre Dame on rakennettu Pariisiin vanhaan keskustaan. Katedraali sijaitsee keskellä Seine-jokea Île de la Cité -saarella (kirjaimellisesti “kaupunki- tai linnoitussaari”). 20 hehtaarin kokoisella saarella ovat pitäneet linnoitusta ja kauppapaikkaa jo keltit ja roomalaiset.

– Se on aivan keskeistä Pariisia. Kyseinen paikka on ollut asutettu hyvin pitkään, noin 2 500 vuotta.

Saarelle syntyi myös palvontapaikka, jonka otti lopulta haltuun katolinen kirkko. Paikalla ehti sijaita useita kirkkorakennuksia ennen kuin Notre Damen rakennustyöt alkoivat vuonna 1163. Ne kestivät vaiheittain lähes kaksi vuosisataa, vuoteen 1345.

Rakennuksen valmistumista hidasti varojen puute, jota aiheuttivat niin nälänhätä kuin satavuotinen sota. Kirkko otettiin käyttöön toki jo aiemmin, 1100-luvun loppupuoliskolla.

– Rakentaminen ei ollut intensiivistä. Kyllähän tuollainen kirkko pystyttiin rakentamaan muutamassa kymmenessä vuodessa.

Notre Dame oli ensimmäisiä goottilaisia kirkkoja. Siitä kokonainen rakennusperinne levisi muualle Ranskaan ja koko Eurooppaan.

Vallankumous tärveli, romaani pelasti

Notre Dame oli käytössä vuosisatoja palvontapaikkana, mutta ranskalaisten yhteiseksi symboliksi rakennuksen nosti kirjailija Victor Hugo. Hän julkaisi vuonna 1831 kuulun romaaninsa Notre-Dame de Paris, eli Pariisin Notre-Dame.

Elokuvinakin tunnettu romaani muistetaan nykyään ennen kaikkea romanssista kellonsoittaja Quasimodon ja mustalaistyttö Esmeraldan välillä.

Hugon huomion kohteena oli itse rappeutunut rakennus, jonka arkkitehtuuriset ja taiteelliset saavutukset hän halusi nostaa uuteen arvoon. Siitä kielii kirjan nimi, jossa ei kellonsoittajaa mainita.

– Hugon romaani nosti kirkon rappeutumisen esille. Sen jälkeen alettiin kiinnittää vakavaa huomiota kirkon restaurointiin.

Katedraalin rappiossa oma osuutensa oli Ranskan suurella vallankumouksella. Sen aikana kirkko julistettiin järjen palvonnan temppeliksi, jossa muun muassa järjestettiin juhlia.

Monarkiaa ja uskontoa vastaan käytiin myös vandalismilla. Vallankumouksen humussa kirkkoa koristaneita 28 Juudan kuninkaan patsaita erehdyttiin luulemaan Ranskan kuninkaallisiksi. Tämän vuoksi patsaiden päät hakattiin pois. Valtaosa päistä löytyi rakennustyömaalta vasta vuonna 1977.

Maallisen tasavallan hyväksymä

Ennen Hugoa kirkon profiilia ehti nostaa vallankumouksen päättänyt Napoleon Bonaparte. Hän kruunasi itsensä keisariksi juuri Notre-Damen kirkossa. Rituaalilla oli suuri merkitys, koska Ranskan kuninkaalliset kruunattiin yleensä Reims’n tuomiokirkossa.

– Napoleon teki kirkosta merkittävän ranskalaisen kirkon, suuren kansallisen näytelmän näyttämön.

Kirkkoa kunnioitti myös kenraali ja myöhempi presidentti Charles de Gaulle, joka osallistui siellä toisen maailmansodan päätteeksi messuun, vaikka Ranskan tasavalta on virallisesti maallinen.

Merkittävät historialliset tapahtumat selittävät, miksi kirkon palo ravistelee ranskalaisia.

– Notre Dame on ikään kuin puolivirallisesti valtion hyväksymä ja tietenkin myös tavattoman kaunis kirkko.

Voimakas suhde kirkkoon on myös Kunnaksella. Hän on Pariisissa asunut aina kirkon lähellä ja kertoo käyneensä siellä “varmaan 500 kertaa”.

– Olen voinut ihailla rakennusta kerralla jopa tunnin ajan.

Kunnas lohduttautuu sillä, että tuhoista huolimatta kirkon pohjarakenne on säilynyt, minkä pohjalta rakennusta on mahdollista lähteä restauroimaan.

Romaani palautti kirkon kunnian

Notre Damen katedraali on merkittävässä roolissa Victor Hugon romaanissa Pariisin Notre-Dame (alkup. Notre-Dame de Paris, 1831).

Teos tunnetaan englanninkielisessä maailmassa käännösnimellä Notre Damen kellonsoittaja (engl. The Hunchback of Notre-Dame).

Englanninkielisellä käännösnimellä teos on sovitettu esimerkiksi elokuvaksi ja tv-sarjaksi useita kertoja.

Hugon kirjassa huomion kohteena on kellonsoittajan sijaan itse katedraali. Kirjoitusaikana rakennus oli huonossa kunnossa ja Hugo halusi palauttaa sen kunniaansa.

Romaani saavutti aikanaan suuren suosion. Vuonna 1844 kuningas Ludvig Filip I määräsi kirkon korjattavaksi. Restaurointi kesti vuoteen 1864.

Alun perin kirkko rakennettiin vuosivälillä 1163–1345.

Katedraalissa vierailee vuosittain noin 14 miljoonaa matkailijaa.