Uutiset

Nousukauden hedelmät kypsymässä

Teollisuuden, palvelujen ja kaupan vahva suhdannetilanne on monen osatekijän summa.

Suomen talouselämällä menee hyvin, niin hyvin, etteivät yritysjohtajat tohdi juurikaan moittia yritystensä toimintaympäristöä millään tavalla. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n neljä kertaa vuodessa julkaiseman suhdannebarometrin mittarit osoittavat tanakasti kasvusuuntaan.

Yritysjohtajien lähiajan talouden kehitystä luotaavan tutkimuksen viesti on yksiselitteisesti se, että Suomessa aletaan olla suhdannehuipulla. Yhdeksän yritystä kymmenestä ilmoittaa tuotantokapasiteettinsa olevan täydessä käytössä. Tällainen tilanne ei ole ollut vuosikausiin, eikä vuodenvaihteeseen mennessä mitään hälyttävää ole nähtävissä.

Jotta elinkeinoelämän tilannearvio ei olisi pelkkää suitsutusta olojen erinomaisuudesta, EK muistuttaa poliittisia päättäjiä työvoimapulasta. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on lähes ainoa kasvun jarru, muuten menisi vielä paremmin.

Keinoiksi pulaan mainitaan työvoimakoulutus ja työnteon tekeminen houkuttevammaksi suhteessa työttömyys- ja sosiaaliturvaan. EK pitää valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) esityksiä työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi oikeansuuntaisina, mutta sellaisenaan riittämättöminä.

Teollisuuden, palvelujen ja kaupan vahva suhdannetilanne on monen osatekijän summa. Vientituotteiden kysyntä päämarkkina-alueillamme on viime kuukausina vahvistunut. Rahan hinta eli korot ovat pysytelleet poikkeuksellisen pitkään hämmästyttävän alhaisina, mikä puolestaan on ruokkinut paitsi kulutusta, myös investointeja. Rakentaminen on vilkasta niin Suomessa kuin muuallakin euroalueella.

Suomalainen elinkeinoelämä ei ole menestynyt kovassa kansainvälisessä kilpailussa ja globaaleilla markkinoilla yksinomaan omilla strategioillaan ja innovaatioillaan. Ne ovat epäilemättä pääosin onnistuneita, mutta koko 2000-luvun suomalainen yhteiskunta on sovitellut askelmerkkejään turvatakseen ja vahvistaakseen yritysten toimintaedellytyksiä.

Koulutukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin on viime vuosina johdonmukaisesti panostettu.

Kotimarkkinayrityksille elintärkeätä suomalaista ostovoimaa on vahvistettu tuntuvin veronkevennyksin. Kansalaisilla on rahaa hankkia tavaraa ja palveluksia, eivätkä he ole pihistelleetkään. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on pysytellyt pitkään vahvana.

Suhdannehuiput tulevat ja menevät. Niiden kesto riippuu siitä, millainen ulosmittauksen henki on kulloinkin vallalla. Jos yritysten kassoista pumpataan ilmat pihalle ylimitoitetuin palkankorotuksin ja osingoin samalla, kun yhteiskunnalta vaaditaan yhä enemmän rahaa erilaisiin sosiaalietuuksiin, nousukauden hedelmät on pian poimittu.

Noususuhdanteessakin on osattava toimia maltillisesti. Tulosopimukset ovat toki voimassa ja nykyisen hallituksen aika loppuu maaliskuun eduskuntavaaleihin.

Ensi vuoden taloustaivaalla on jo synkkä pilvi. Energian hinta on jäämässä pysyvästi sietämättömän korkealle tasolle. Se on työvoimapulaakin vahvempi mahti taittamaan suhdanteita.