Uutiset

Suomi ei viivytä toisen rokoteannoksen antamista – Näin rokottaminen etenee keväällä

Suomi ei aio näillä näkymin ostaa rokotteita EU:n yhteishankinnan ohi. Koko väestön rokottaminen voi kestää loppuvuoteen.
Tuija Kumpulainen (vas.), Mia Kontio ja Leena Turpeinen kertoivat Suomen rokotusstrategiasta ja rokotteiden saatavuudesta tiistaina Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia
Tuija Kumpulainen (vas.), Mia Kontio ja Leena Turpeinen kertoivat Suomen rokotusstrategiasta ja rokotteiden saatavuudesta tiistaina Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia

Suomi ei aio Britannian tavoin viivyttää toisen rokoteannoksen antamista. Asiasta kertoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Tuija Kumpulainen koronarokotteita koskevassa tiedotustilaisuudessa tiistaina. Tilaisuudessa puhuivat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio sekä Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalveluiden johtaja Leena Turpeinen.

Tällä hetkellä käytössä oleva Pfizerin ja Biontechin koronarokote tulee antaa kahtena annoksena. Annosten väliin saisi suositusten mukaan jäädä maksimissaan 42 vuorokautta.

Rokotetta on kuitenkin saatu luultua pienempiä määriä. Britanniassa päätettiin viime viikolla käyttää kaikki ensimmäisessä erässä saapuneet rokotteet ja näin viivästyttää toisen rokoteannoksen antamista. Myös Tanska hyväksyi maanantaina kuuden viikon viivästyksen. Saksassa on harkittu samaa.

Suomessa ensimmäisen rokote-erän toinen puolikas on säästetty toista pistosta varten, mikä selittää osaltaan sen, että rokottaminen on näyttänyt sujuvan saapuneisiin rokotemääriin nähden hitaasti.

– Jos katsotaan minkälaisista maista on kyse, jotka käyttävät näitä hätätilamenettelyitä, niille on tunnusomaista se, että niiden tautitilanne on vaikea. Terveydenhuollon tilanne on joiltain osin lähes kaatumassa, Kumpulainen sanoo.

– Me emme ole Suomessa ainakaan tällä hetkellä lähdössä millekään sellaiselle tielle. Meidän kantokykymme on toistaiseksi hyvä.

Suomessa oli maanantaihin mennessä todettu yhteensä 36 919 koronatartuntaa. Uusia tartuntoja oli maanantaina todettu 147.

EMA vetosi EU-maihin maanantaina, jotta nämä noudattaisivat suositusta.

Myyntiluvista ei vielä varmuutta

Tällä hetkellä Biontechin ja Pfizerin rokote on ainoa EU:ssa hyväksytty rokote. Suomeen on tähän mennessä saapunut noin 50 000 rokoteannosta. Tammikuun jokaiselle viikolle odotetaan Kontion mukaan noin 50 000 annoksen eriä.

Kesään mennessä odotetaan saatavan 5–7 miljoonaa rokoteannosta. Rokottamisen etenemiseen riippuu kuitenkin Kontion mukaan useita epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti rokotteiden myyntilupiin EU:ssa.

EU:n hankintalistalla on Kumpulaisen mukaan yhteensä seitsemän rokotetta.

Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee Modernan valmistaman rokotteen myyntiluvan mahdollista suosittelemista tällä viikolla. Kumpulaisen mukaan Modernan kautta saatavat rokote-erät tulevat kuitenkin olemaan varsinkin alkuvaiheessa pieniä.

– Niitä menee muualle kuin EU:hun, EU ei ole kaikkinensa saanut suuria määriä, Kumpulainen kertoo.

Astrazenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteen myyntiluvan aikataulu ei Kumpulan mukaan ole vielä tiedossa.

Saksa on ostanut Biontechin ja Pfizerin rokotetta myös EU:n yhteishankinnan ohi. Suomi ei näin ole näillä näkymin tekemässä.

– Suomi muiden tavoin on sitoutunut siihen että sen (yhteis)hankinnan puitteissa olevia tuotteita ei hankita ketjun ohi. Ilmeistä on tällä hetkellä, että Saksa on varanut saksalaiselta itse tukemaltaan Biontechilta ylimääräisiä rokotteita, Kumpulainen vastaa lehdistön esittämään kysymykseen.

Kumpulainen kertoo, että tämän hetkisten tietojen mukaan kyseessä ovat rokote-erät, jotka valmistuvat EU:n tilaamien rokote-erien jälkeen.

Kontion kertoo, että Biontechin ja Pfizerin rokotteen luultua niukempi saatavuus on rokotteen tuottajasta riippuva asia.

Näin rokottaminen etenee

Tähän mennessä Suomessa on rokotettu THL:n tietojen mukaan 5445 henkilöä. Kontion mukaan luku on todellisuutta pienempi.

– Kaikilla alueilla tiedonsiirtoa rokoterekisteriin ei olla saatu vielä kuntoon, Kontio sanoo.

Yhteensä rokotettavia tulee Suomessa olemaan 4,5 miljoonaa henkilöä. Ensilinjassa olevia rokotettavia on noin 150 000. Luku sisältää koronapotilaita hoitavan terveydenhuollon ja hoivakotien henkilöstön sekä hoivakotien asukkaat.

Seuraavaksi rokotettavien ryhmässä ovat yli 70-vuotiaat, joita on noin 800 000.

Iäkkäiden jälkeen rokotetaan ne, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ja lopulta muu 16–70-vuotias väestö.

Kontion mukaan koko väestön rokottaminen voi hyvin mennä loppuvuoteen.

Kontion mukaan alueellisen rokotejaon on suunnitellut THL, ja se perustuu rokottamisjärjestykseen.

– Ensimmäiset rokote-erät jaetaan terveydenhuollon henkilökunnan määrän mukaan. Sen takia ensimmäiset rokote-erät jaettiin viiteen yliopistosairaalaan.

Seuraavat erät jaetaan eri puolille Suomea varastointipaikkoihin, joissa rokotteita voidaan säilöä -70 asteen lämpötilassa. Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat vastuussa rokotteiden jakamisesta eteenpäin varastoista.

Kontion mukaan säilytys tuo omat haasteensa Biontechin ja Pfizerin rokotteelle. Säilytyslämpötilavaatimuksen lisäksi se säilyy jääkaapissa vain viisi päivää.

– Pakastimesta ei voi ottaa vain yhtä rokotepulloa kerralla, eli kun pakasteesta rokotteita otetaan, niin rokotettavia on oltava riittävästi rokotuspisteissä.