Uutiset

Numismaatikko huhkii, kun viimeisiä markkoja viedään

Markkojen vaihto euroiksi päättyy keskiviikkona pankkien sulkiessa ovensa. Samalla kellonlyömällä valtava määrä ihmisten kätköissä olevaa rahaa muuttuu arvottomaksi paperiksi ja metalliromuksi.

Etelä-Hämeen Numismaatikkojen puheenjohtaja Kari Ahola kertoo olleensa viime ajat melkoisessa pommituksessa, kun ihmiset ovat yrittäneet selvittää seteliensä mahdollista keräilyarvoa.

– Olen arvioinut vanhoja markkoja melkein päätoimisesti. Todella aktiivisesti on oltu yhteydessä, mies huokaa.

Haastattelua tehdessäkin pankin aulassa syntyy aito tilanne, kun tutun tuttu ihminen pyytää Aholaa vilkaisemaan vinoa pinoa markkaseteleitä, joita on kertynyt niin sanotusti sukanvarteen vuosikymmenten aikana.

– On minulle asiasta sanottu, mutta viime tippaan asia on jäänyt, nimettömänä pysyttelevä herra toteaa.

Pelkästään satasen seteleitä on pöydällä arvioitavana useiden tuhansien markkojen edestä.

– Sitä on laittanut sivuun pahan päivän varalle ja taskusta pois vaan. Sitten raha on unohtunut, mies pohtii.


Huonokuntoinen seteli ei kiinnosta

Ahola pistää setelitukoista syrjään saman tien likaiset, ryppyiset ja revenneet huonokuntoiset rahat.

– Seteliä kannattaa ravistaa ja kuunnella, ”heliseekö” se. Jos seteli ei ole taitettu, sen kuulee äänestä.

– Numismaatikot etsivät esimerkiksi sarjojen viallisia seteleitä korvaamaan tehtyjä, tähdellä merkittyjä seteleitä. Myös peräkkäiset sarjanumerot ja sarjojen ensimmäiset setelit kiinnostavat, Ahola selvittää.

Lisäksi kaikenlaiset variantit eli jotenkin massasta poikkeavat tai virheen sisältävät rahat saattavat olla arvokkaita.

– Kannattaa katsoa, onko esimerkiksi vesileima väärin päin. Myös harvinaiset nimenkirjoittajaparit voivat nostaa arvoa, Ahola viittaa seteleistä löytyviin Suomen Pankin johtajien ja kassanhoitajien nimikirjoituksiin.

Maallikko saa apua harvinaisen setelin tunnistamiseen esimerkiksi Suomen Pankin nettisivuilta. Myös alan kirjallisuutta löytyy runsaasti.


Kukaan ei rikastu, numismaatikko köyhtyy

Mitään varsinaista lottovoittoa markkojen joukosta ei ole syytä odottaa löytävänsä.

– Kunnon seteleitäkin seasta löytyy, mutta ei niillä rikastumaan pääse. Hinnat vielä laskevat, kun seteleitä tulee nyt ulos tällaisia määriä. Lähinnä tässä numismaatikot köyhtyvät, Ahola nauraa.

Aholalla itselläänkin on melkoinen savotta vielä edessä, kun hän käy läpi omat markkansa.

– Haluan säilyttää lähinnä isoja seteleitä. Ja vuotta 1963 aiemmat setelit kannattaa säilyttää muistoina, niiden nimellisarvo on nykyään niin olematon. Muuten kannattaa palauttaa ja vaihtaa euroiksi, numismaatikko neuvoo.

Harva suomalainen aikoo kuitenkaan toimia neuvon mukaan. Ahola arvelee, että kateissa olevista 1,7 miljardista markasta iso osa on myös aidosti hukassa, tuhoutunut tai kulkeutunut ulkomaille.

– Markkoja tulee löytymään ihmisten patjoista ja vaikka mistä. Itse uskon, että vahva markka houkutti 1980-90-luvuilla paljon valuuttaa Venäjän suuntaan.


Markkojen arvo pienentynyt sukassa

Osuuspankissa odotetaan, että markkojen palautus kiihtyy vielä viimeisinä päivinä.

– Isoin määrä palautui marras-tammikuun välillä, sillä monet luulivat vaihdon päättyvän vuodenvaihteessa, kertoo pankkitoimihenkilö Karoliina Lundeqvist.

Paikallispankit eivät vaihda kolikkorahoja, vaan niitä varten on järjestetty keräys sotaveteraanien hyväksi.

– Kolikoita on kertynyt neljä 15 kilon säkkiä, Lundeqvist kiittelee.

Setelirahojen vaihtokurssi on sama kuin euroon siirryttäessä eli 5,94573. Säilyttämällä keräilyarvottomia markkoja kätköissään ihmiset ovat menettäneet rahaa vuosien varrella.

– Inflaatio on pienentänyt euron reaaliarvon alle vitoseen nykypäivänä, Kari Ahola muistuttaa. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020